lauantai 30. kesäkuuta 2012

Pinon päitä


Kesäkuu on päästy loppuun. Saariselällä satoi lunta, mutta muutoin Suomessa on voitu keskittyä halkopinojen kuivamiseen.






perjantai 29. kesäkuuta 2012

Onko se Leenin?


Ei, ei se ole Lenin vaan Aimo Tukiaisen näkemys Juhani Ahosta vuodelta 1961. Patsaita on kaksi, toinen Helsingissä ja tämä kuvattu Iisalmessa.



Juhani Ahon patsaan välittömässä läheisyydessä on toinenkin Aimo Tukiaisen kirjailijamuistomerkki, vuonna 1962 paljastettu Kauppis-Heikin rintakuva. 



torstai 28. kesäkuuta 2012

Säästäkää hermovoimianne



Tammikuussa 1910 S. Nikolajeff J:or mainosti muun muassa Helsingin Sanomissa Brunsviga-laskukoneita. Sergei Nikolajeff Junior on jäänyt jälkipolvien mieleen lähinnä autokauppiaana, jonka liiketilat nykyisellä Helsingin Paasikivenaukiolla kuuluvat kansallismaisemaan.

Vuonna 1910 Nikolajeff kauppasi muun muassa saksalaisia Brunsviga-laskimia. Liiketilat olivat ilmoituksen mukaan vielä Fabianinkadulla.

"10 pennillä päivässä voitte Te, arvoisa Herra Isäntä huojentaa apulaistenne kaiken laskemistyön, säästää heidän hermovoimaansa ja aivojaan sekä saada työn käsilläolevissa inventeerauksissa ja kirjainpäättämisessä nopeasti suoritetuksi ilman virheitä ja harmia."

Saksalainen valmistaja omissa mainoksissaan käytti toista lähestymistapaa. "Rechnet immer fehlerlos" - laskee aina moitteettomasti.


keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Tanssiva Muumilaakso


Yksitoista vuotta sitten tänään Muumilaakson luoja Tove Jansson (1914-2001) kuoli. Muumit ja muut laaksolaiset ovat jatkaneet omaa elämäänsä, yksi osoitus siitä on parhaillaan Valvegalleriassa esillä oleva Tanssiva Muumilaakso -näyttely.

Näyttelyn on järjestänyt Oulun kansainvälinen lasten- ja nuortenelokuvien festivaali yhteistyössä Tampereen taidemuseon Muumilaakson, kulttuuritalo Valveen, Finlaysonin ja Arabian kanssa. Aikaisemmin se on ollut esillä ainakin Tampereen Muumilaaksossa.

Näyttelyn tarkoituksena on ollut tanssi ja tanssillisuus Janssonin töissä. Jansson itse piti kovasti tanssimisesta ja se heijastui hänen töihin. Sarjakuvassa rytmi on ehdoton vaatimus, ja myös lastenkirjojen kuvituksissa se luo kiinnostavuutta.


Esillä olevissa Janssonin piirustuksissa liike tuleekin kauniisti esille kuvastaen monenlaisia erilaisia tunteita, ei ainoastaan riemua ja iloa, vaikka niille pääpaino annetaankin.

Jansson on ilmeisesti jo hahmoja luodessaan miettinyt niiden rytmiä, liikkumis- ja elehtimistapoja. Jokaisella on oma, tunnistettava liikedynamiikkansa.

Näyttely on ilmeisesti suunniteltu Valvegalleriaa pienempään tilaan. Esillepano vaikuttaa liian väljältä. Osaltaan siihen saattaa vaikuttaa Arabian ja Finlaysonin Muumi-tuotteiden läsnäolo: liiketiloissa pyyhkeet, lakanat ja astiat on tottunut näkemään tiiviissä tilassa.



Näytteillä olevat tuotteet on valittu teeman mukaisesti. Pääsääntöisesti niissäkin on tanssivia hahmoja tai tanssillisuutta.

Muumilaakson liikkeessä on tanssahtava elementti. Ehkä enemmän on kuitenkin kyse Janssonin kyvystä kuvata liikkeen dynamiikkaa. Pieneen piirustukseenkin hän sai sen sulavasti mukaan.


Tanssiva Muumilaakso 20. heinäkuuta saakka Valvegalleriassa.



tiistai 26. kesäkuuta 2012

Ish bin ein Bearleener


Tänään 1963 John F. Kennedy piti kuuluisan puheensa Berliinissä. Kylmän sodan keskellä Yhdysvaltain presidentti vakuutti, että Länsi-Berliini on osa länsimaailmaa ja sitä kohdellaan sellaisena. Liittoutuneiden valvomaa osaa kaupungista tultaisi kohtelemaan kaiken länsimaalaisen oikeudentajun mukaisesti.

Vakuutukseksi berliiniläisille Kennedy sanoi kuuluisat sanat: "Ich bin ein Berliner", tai "Ish bin ein Bearleener", kuten hän muistilapulle oli kirjoittanut.

Viesti oli vakava, eikä siihen liitty pienintäkään vitsiä, kuten myöhemmin on väitetty. Edellisessä lauseessa Kennedy viittasi Paavaliin, joka pidätettynä vaati oikeuksiaan vapaana Rooman kansalaisena, civis romanus sum! Paavalia ei Kennedy nimeltä maininnut, hän viittasi vain parin tuhannen vuoden takaiseen aikaan. Kennedy rinnasti vapaat roomalaiset ja vapaat berliiniläiset. Hän vielä toisti sanomansa myöhemmin:

All free men, wherever they may live, are citizens of Berlin, and, therefore, as a free man, I take pride in the words "Ich bin ein Berliner".

On myös totta, että "Berliner" on berliininmunkki. Saksankielisessä lauseessa Kennedy ei kuitenkaan tehnyt kielioppivirhettä. Kielet tapaavat olla sellaisia, että usein sanojen merkitys on pääteltävä asiayhteydestä.

Suositun tarinan mukaan Kennedy olisi tehnyt virheen ja sanonut olevansa berliininmunkki. Wikipediassa tarinan, urbaanilegendan syntyi on jäljitetty 1980-luvun alkuun, Len Deigtonin vakoojajännäriin Berlin Game (1983). Kirjasta se olisi New York Timesin siteerauksen myötä levinnyt laajaan julkisuuteen.

Itse muistelen lukeneeni 'kielivirheestä' ensimmäisen kerran teini-ikäisenä Valituista Paloista tai jostakin saman firman julkaisemasta kirjasta. Kun Ronald Reagan siteerasi Kennedyä Berliinin muurilla pitämässään puheessa 1987, vitsi oli tuttu. "Hähää -- Reagan sanoi itseään sokerilla kuorrutetuksi hillomunkiksi!"

Voisi ajatella, että urbaanilegenda munkista on syntynyt Yhdysvaltain sisäpoliittisiin tarpeisiin 1970- ja 1980-lukujen taitteessa. John F. Kennedyn nuorin veli, Ted Kennedy (1932-2009) pyrki Yhdysvaltain presidenttiehdokkaaksi vuoden 1980 vaaleihin. Hän ei kuitenkaan päässyt puolueensa ehdokkaaksi istuvan presidentin Jimmy Carterin sijaan. Vuoden 1984 ehdokkuus taisi kariutua avioeroon 1981.

Ehkä taustalla ei kuitenkaan ole mitään likaisten temppujen osastoa. Tarina on levinnyt, koska kielellä leikkiminen on niin hauskaa.


maanantai 25. kesäkuuta 2012

Kallaveden risteilyltä


Juhannuspäivänä sää oli mainioin järviristeilylle. Koski-laivalla sai puolentoista tunnin lenkin Kuopion saaristokaupungissa. Paljon uutta, jonkin verran vanhaakin mökkiasumista. Joskus ihan vierekkäisillä tonteilla. 





sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

Sorronmäen graffitit


Kevättalvella kävin kuvaamassa Vieremän Sorronmäkeä Kaltion kirjoittamaani juttua varten. Eivät talviset kuvat oikein kesä kynnyksellä ilmestyneeseen numeroon istuneet, graafikko olikin ne pieneen kokoon taittanut.

Nyt poikkesin uudelleen ja talvinen laiskuuteni paljastui. En jaksanut reiteen saakka ulottuvassa umpihankessa kulkea koko aluetta. Olisi kannattanut, yhteen kuudesta kallioon tehdystä syvennyksestä oli tehty graffiteja.

Urbaani ote maailmaan on siis arkea täällä Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon rajamailla.








lauantai 23. kesäkuuta 2012

Tavaravaunuja - Innofreight




 Junakontteja Iisalmen asemalla alkuviikosta. Mielenkiintoisen värin ovat saaneet.

Viime kesänä blogissa oli kesäsarjana samanlaisia kontteja kuljettanut tavarajuna. Numeroiden perusteella ainakin yksi kontti on päässyt kuvaan aikaisemminkin.







perjantai 22. kesäkuuta 2012

Iisalmen kivikukko


Välirauhan aikaan useille rautatien risteysasemille rakennettiin vara-asemia. Niiden tarkoituksena oli taata liikenteen jatkuminen häiriöttömänä vaikka varsinaiset asemarakennukset pommitettaisiin. Siksi vara-asemien ympärillä oli kivinen sirpalesuoja.

Omien junareittieni varrella vastaavia kivikukkoja on Iisalmen lisäksi ainakin Ylivieskassa ja Oulussa.

Oulussa rakennelma on päätetty purkaa asemanseudun uudistustöissä. Päätös herätti vastustusta. Vielä Oulun kivikukkoa ehtii käydä ihastelemassa.

Iisalmen kaupunki on laajentumassa toisiin suuntiin. Sen kivikukkoa eivät rakennushankkeet uhkaa, ainakaan toistaiseksi. Lisäksi asema-alue on katsottu valtakunnallisesti merkittäväksi.







torstai 21. kesäkuuta 2012

Orientalistin portit

Moskeija Kairossa.

Tänään 1859 syntyi amerikkalainen taiteilija Henry Ossawa Tanner (k. 1937). Tanner tunnetaan parhaiten Banjotunnistaan, jonka hän maalasi maailmanmatkojensa lyhyellä tauolla kotimaassaan.

Tanner matkusti Pariisiin 1891. Siellä hän eli taidemaailman keskiössä ja ihastui orientalismiin. Hän matkusti laajalti Välimeren pohjois- ja itärannikoilla, teoksia katsellessa monessa tuntui olevan portti tai ovi.

Olihan Pariisissakin portti uusiien maailmoihin.


Tangierin portti.

Näkymä Marokosta.

Kasbahin portti.

Kaari.

keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

18 ja puoli minuuttia

Uher 5000

Tänään 1972 Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon sihteeri Rose Mary Woods kirjoitti puhtaaksi presidentin käymiä keskusteluja, kuten useimpina muinakin työpäivinään Valkoisessa talossa. Poikkeuksellisen muistettava päivä kesäkuun 20:stä tuli Woodsin tekemän virheen vuoksi. Puhelimeen vastatessaan hän vahingossa painoikin erase-nappulaa, kun tarkoitus oli pysäyttää nauhoituksen kuuntelu puhelun ajaksi.

Presidentin keskusteluista pyyhkiytyi kahdeksantoista ja puoli minuuttia. Kun seuraavana vuonna Nixon oli pahoissa ongelmissa Demokraattien salakuuntelun vuoksi, pyyhitystä nauhoituksesta nousi suuri kohu.

Yhdysvaltain presidentit olivat Dwight D. Eisenhoverista alkaen nauhoittaneet keskustelujaan. Nixon oli ensimmäinen, joka asennutti virkahuoneeseen automaattisesti käynnistyvän nauhoittajan. Mikäli televisiosarjoja on uskominen, Nixon asennutti systeemin Doctor Whon neuvosta (jaksoa ei ole vielä esitetty Suomessa, tulossa on).

Periaatteessa siis kaikki puhuttu oli tallessa. Kun syytettä presidenttiä vastaan alettiin kasata, havaittiin tuo puuttuva pätkä. Mitä ilmeisimmin Nixon on tuona aikana keskustellut henkilökuntapäällikkönsä H. R. Haldemanin kanssa. Kun raskauttavia todisteita ei nauhoista muuten löytynyt, niin sen täytyi olla juuri tuolla poistetulla pätkällä.

Aikoinaan Woodsin antama selitys herätti kummastusta. Sihteerin piti rekonstruktioiden perusteella olla hyvin erikoisessa asennossa lähes kaksikymmentä minuuttia. Sitä ei pidetty uskottavana. Myöhemmin Woods on itsekin joutunut demostroimaan asentoaan.

Lopulta Nixon joutui eroamaan ja salakuunteluhanke ei edennyt oikeuteen asti. Oikeutta nauhoituksien omistusoikeudesta käytiin kuitekin aina vuoteen 2007 saakka. Nixon kuoli 1994, sittemmin asiaa ajoi perikunta.

Periaatteessa kaikki virantoimituksessa syntynyt on valtion omaisuutta, ja siten yhteistä omaisuutta. Nauhoituksia voi kuunnella netissä, nixontapes.org. Uutisiin on päätynyt ainakin käyty keskustelu, jossa pohdittiin ydinpommin käyttämisestä Vietnamin sodassa. Michael Mooren Sickossa (2007) nauhojen avulla osoitetaan amerikkalaisen sairaanhoidon yksityistämisen alkaneen Nixonin aikana.

Pitkällisessä oikeustaistelussa suku sai kuitenkin osan yksityisiksi luokiteltavia nauhoituksia, yhteensä 820 tuntia.

Vuosikymmen sitten Yhdysvaltain kansallisarkisto etsi tekniikkaa, jolla puuttuvat 18 ja puoli minuuttia olisi saatu jälleen kuuluville. Pyyhkimisestä huolimatta magneettinauhalla oli jonkinlaisia jälkiä, osaisiko joku kaivaa sanotun esiin? Löytyisikö sellainen asiantuntija kuin niin monissa elokuvissa ja tv-sarjoissa on ollut?

Muutamia kyvykkäitä tarjokkaita ilmoittautui, mutta riittävän hyvää ei. Nauha jäi odottamaan arkiston kätköihin mahdollista selvittäjäänsä.


tiistai 19. kesäkuuta 2012

Ihmetteleviä pupuja Seinäjoella


Seinäjoen keskustassa majaili puiden katveessa tällainen pupuryhmä.

Mutta mitä noin hämmästyneen oloisena ihmetellään?




maanantai 18. kesäkuuta 2012

Mustasaaren keskiaikainen kirkko


[Kesäretki Pohjanmaalla: Isonkyrön kirjaimet, Vaasan Taidehallissa, Vaasan torilla, Mustasaaren keskiaikainen kirkko]

Joskus tuntuu, että suomalaisen paikallishistorian kirjoittamisen kaava on tehty Pohjanmaan rannikkoa ajatellen. Tämä nykyisin Vanhana Vaasana tunnettu alue paljastui meren pohjasta noin tuhat vuotta sitten, Pohjan pakanat käännytettiin 1300-luvulla ja Neitsyt Marialle omistettu harmaakivikirkko rakennettiin 1500-luvun alussa.Mustasaaren kaupunki perustettiin 1606, sen nimeksi vaihdettiin Vaasa 1612. Kaupunki kirkkoineen paloi pahoin 1852. Kirkko jäi raunioiksi, kaupunki muutti lähemmäksi meren rantaa. Raunioista pidetään huolta, niistä on tullut paikallisille tärkeä virkistysalue.

Alueen historia saadaan alusta nykyhetkeen kätevään pakettiin. Rauniokirkolla on monta nimeä. Museovirasto käyttää otsikossa mainittua.

* RKY - Vanha Vaasa 





LinkWithin

Blog Widget by LinkWithin

Viimeisimmät kirjoitukset