sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Kuopion taidemuseo (17/100)


Kesäretket kulkivat Kuopion läpi. Perhe ei antanut lupaa käydä kuin yhdessä museossa, keskustelun jälkeen päädyimme Kuopion taidemuseoon. Yläkerran perusnäyttelyissä oli esillä mestareita vuosien takaa, Kuopion Rauhalahdessa paljon maalanneita von Wrightin veljeksiä, Juho Rissasta, Hugo Simbergiä jne. Pienempiä töitä oli ripustettu ryhmiksi. Vanhaa Kuopiota ja lähiseudun maaseutua esittelevät työt olivat myös näyttävästi esillä.

Taidemuseon katukerroksessa on vaihtuvien näyttelyiden tila. Tämän kesän näyttelynä on Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon metsäaiheisia valokuvia. Esillä oli kuvia Suomesta ja Japanista. Molemmat kuvaajat ovat metsäluonnon puolestapuhujia. Suomalaisten monet positiiviset mielikuvat koskemattomista metsistä perustuvat kultakauden taiteeseen. Erityisesti Ritva Kovalaisen kuvissa oli pyritty samanlaiseen metsän kuvaukseen. Lopputulos oli onnistunut.

Kovalaisen ja Sepon valokuvat institutionaalisessa alueteidemuseossa esillä ollessaan herättivät kysymyksiä taiteen poliittisista päämääristä. Saako taiteella olla yhteiskunnallisia pyrkimyksiä? Näyttelytiedotteen mukaan näyttelyn kuluessa taidemuseolla järjestetään keskustelutilaisuuksia, luentoja, opastuksia ja työpajoja, joissa käsitellään metsään liittyviä mielikuvia, asenteita ja arvoja. Tässä kaikessa taidemuseo ja sen järjestämä näyttely näyttäisivät asettuvan kiinteäksi osaksi yhteiskunnallista keskustelua, olevan keskustelun herättäjä. Se minusta on taiteen keskeinen tehtävä.







lauantai 29. kesäkuuta 2013

Lepikon torppa (16/100)


Pielaveden tunnetuimpia nähtävyyksiä on presidentti Urho Kaleva Kekkosen syntymäkotimuseo Lepikon torppa. Tähän blogiin olen aikaisemminkin Lepikosta kirjoittanut, tosin talvisten kuvien kera. Lapsuudesta muistan miten paikka oli suosittu, kävijöitä riitti. Museona talo on ollut 1960-luvun lopulta, ja se on rekonstruoitu 1900-luvun alun asuun. Kekkonen asui torpassa kuusivuotiaaksi. Museon esineistö on hyvin dokumentoitu, ja yleisökin sai tutustua esinekortistoon.

Ainoita kävijöitä emme me nytkään olleet. Tosin ruuhkaksi asti väkeä ei ollut. Museon pihapiirissä olevaan ravintolatilaan ei yrittäjää kuitenkaan oltu saatu.

Pielavedellä Kekkonen on esillä muutenkin. Kunnantalon takapihalla on Laila Pullisen veistämä rintakuva.



Pullisen Kekkonen tarkkailee kunnallishallintoa.



perjantai 28. kesäkuuta 2013

Pielaveden kotiseutumuseo (15/100)


Pielavedellä ajattelin käydä yksityisessä moottorisahamuseossa. Ylä-Savon museoiden yhteisesitteessä sitä ei mainittu, ja kirkonkylällä paljastui ettei sitä enää olekaan. Katse haki paikkaa, mutta näki vain uusia rivitaloja. Pielaveden kotiseutumuseo oli sentään paikallaan. Sinne vievä tie kulkee melkein yhden pihapiirin läpi, epäröin jo eksyneeni, mutta kyltti kehotti jatkamaan.

Kirkonkylälle Teijunmäkeen on siirretty rakennuksia eri puolilta kuntaa. Päärakennukseen on koottu vanhan ajan esineistöä. Pielavedeltä on tehty paljon kivikautisia löytöjä, joukko kivikirveitä ja -talttoja on riittänyt kotiseutumuseossakin esiteltäviksi.

1950-luvun lopulla perustettu kotiseutumuseo luonnollisesti esitteli talonpoikaisesineistöä. Ilahduttavasti esineitä ei oltu jaoteltu sukupuolen, vaan tarkoituksen mukaan. Talon pihalla oli kaksi lammasta, ilmeisesti niittotyöhön palkattuna. Hellepäivänä ne tuntuivat etsiytyneen varjoon siestalle.

Pieleveden kotiseutumuseossa oli myös kuuluisia käpylehmiä ja kaarnalaivoja.



Karsikko.

Rasinahon savupirtin uuni.

Tuohesta tehtiin sipsakampiakin jalkineita.

Viinanpolttovälineistöä. Olvin talouskaljapullo kierrätyskäytössä.


torstai 27. kesäkuuta 2013

Melkein kolmekymmentä


Itä-Suomessa on lämmintä piisannut. Kun aloitin kirjoittamaan tätä, noin puolta tuntia ennen keskiyötä, mittari kertoi lämmintä olevan 23,5 astetta. Luvattu trooppinen yö on tulossa. Tämä on minulle uusi säätermi, tarkoittaa yötä, jolloin alin lämpötila pysyy 20 asteen yläpuolella. Hellevaroituksista kuulin jo viime kesänä.

Iltapäivällä jännäsin paikallista säätä. Menisikö näillä tiluksilla varjossa yli kolmeenkymmeneen asteeseen? Kello kahden aikaan näytti lupaavalta. Kymmenys tai kaksi kerrallaan lämpötila nousi, tuntui iholla ulkonakin. Kolmelta mittari näytti 29,8.

Mutta sitten jostakin tuli tuulenvire. Se virkisti, mutta lämpömittarin lukemat laskivat nopeasti. Jäljellä oli 28,4. Kolmekymmentä jäi saavuttamatta.


Nyt kun olisi (harvinaisia) siemeniä merien takaa. Istuttaisin ja odottaisin kuinka talon ympärille kasvaisi viidakko, aivan kuin aikoinaan Muumilaaksossa.



keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Kasken kierto


Iisalmen Kulttuurikeskuksen näyttelytilassa on vielä muutaman päivän Sanna Saastamoinen-Barroisin valokuvanäyttely Kasken kierto. Valokuvissa on lumoavan tunnelma, tuli, auringon valo, savu ja metsä luovat myyttisen ilmapiirin savolaisten menneisyyteen. Näyttelyn teksteissä valotetaan kaskeamisen perintöä ja merkitystä. Näyttelyvierailija saattoi tutustua myös kaskeamisen kieleen sanaston avulla. Näyttely on avoinna vielä 28. kesäkuuta.




tiistai 25. kesäkuuta 2013

Iisalmen museoita (11-14/100)


Iisalmessa museokierroksen aloitin m.museot.fi -palvelusta. Älypuhelin etsi lähimmät museot, listasi kahdeksan Iisalmen ja lähikuntien museota. Lähellä -sovelluksen kautta näki aukioloajat ja lippujen hinnat. Hakutuloksissa oli myös kaksi ihan muualta olevaa perinnelaitosta, Järviseudun museo (Evijärvi) ja Yrjö A. Jäntin taidekokoelma (Porvoo). Mutta pääsi oikeasti lähellä olevilla alkuun. Ensimmäisessä kohteessa, Juhani Ahon museossa, sain Ylä-Savon museot -oppaan, josta sai jatkovinkkejä.

Juhani Ahon museo on Koljonvirran varrella Mansikkaniemen vanhassa pikkupappilassa. Ahon isä Theodor Brofeldt toimi 55 vuotta pappina Iisalmen seurakunnassa, ja asui uransa varrella useissa eri pappiloissa, Mansikkaniemessä 1860- ja 1870-luvuilla. Tuo aika oli Ahon lapsuutta ja nuoruutta.

Juhani Ahon museoon on koottu Theodor Brofeldtin perheen esineistöä, ja tietenkin Ahon itsensä jäämistöä. Ainakin piironki ja sivustavedettävä sohva olivat olleet pikku-pappilassa Ahon lapsuusaikana.






Iisalmen kulttuurikeskuksen kellarikerroksessa oli Iisalmen Luontomuseo. Yli 60-vuotias luonnontieteellinen museo esitteli Ylä-Savon luontoa, ja vähän muutakin. Vierasta varoitettiin museon lattioilla kulkevista kilpikonnista, uskoisin niiden olevan nuorten kävijöiden mieleen.

Päädioraamassa tukin kupeessa vaani kahdeksan kiloinen hauki.






Olvin oluthallin yhteydessä oli kaksi museota. Panimomuseo esitteli kaupungin yli 130-vuotista oluthistoriaa. Kuumana kesäpäivänä kaikkien käymissammioiden, tynnyreiden ja pullotuskoneiden keskeltä katse poimi entisaikain jäähdytyskeinot. Kylmänä pitämiseen piti valmistautua jo hyvissä ajoin talvella. 


Panimomestari Åberg ja vaimonsa Onni.


Toinen oluthallin yhteydessä ollut museo oli postimerkkimuseo. Kolme vuotta sitten avattu yksityinen museo luotti vahvasti aihefilateliaan. Toisessa salissa esiteltiin Titanicia ja toisessa Graf Zeppeliniä. Tässä esitellyistä kuvista huolimatta tuntui siltä, että postimerkit jäivät sivuosaan. Titanic-huoneessa taustalla kaikui James Cameronin elokuvasta tuttu hittikappale.






Vaikka museot.fi kertoikin, että Ylä-Savon kotiseutumuseossa kunnioitetaan museoiden työntekijöiden vapaata maanantaita, niin yritin käydä tutustumassa ulkomuseoalueeseen. Sekään ei onnistunut. Päivän suoritukseksi jäi neljä museota, jossa siinäkin oli ihan riittävästi. Myös avoinna ollut Iisalmen maaseurakunnan vanhan kirkon, Kustaa Aadolfin kirkon yhteydessä oleva kirkkomuseo jäi johonkin toiseen kertaan.

maanantai 24. kesäkuuta 2013

sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Savon kesämenoja


Varkaudessa Taulumäen torin ilmoitustaulua tutkiessa kävi ilmi, että (onneksi) suuri osa kesäjuhlista tällä seudulla on jo ohi. Varkaus Pop ja Leppävirtapäivät on vietetty jo kesäkuun 7-8. päivä, Mikkeli on soinut seuraavana viikonloppuna. Myös Pieksämäen erikoisuus Goodmoodstock - Peace, Love & Jesus -festivaalit ovat menneet.

Syksyllä on tulossa kuningaskomedia Kekkonen. Sen ensi-ilta on 7. syyskuuta.






LinkWithin

Blog Widget by LinkWithin

Viimeisimmät kirjoitukset