keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Pyhä kirja: Suomen kansan vanhat runot


Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran blogissa Vähäisiä lisiä pohdittiin joulukuussa virallisten uskontokuntien joukkoon hyväksytyn Karhun kansan tuomia muutoksia suomalaisen kansanrunouden asemaan. Karhun kansan pyhä kirja on Suomen kansan vanhat runot, yli hyllymetrin vievä kirjasarja. johon koko joukko kansanperinteen kerääjiä on antanut oman panoksensa 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella.

Leikkisästi blogissa kysytään, onko kansanperinteen tutkijoista nyt tullut pappeja ja heidän tutkimuksistaan eksegetiikkaa?

Monet pyhät kirjoitukset ovat netissä vapaasti kaikkien kiinnostuneiden luettavina. Niin on myös Suomen kansan vanhat runot. SKS on tehnyt SKVR-tietokannan, jonka avulla voi helposti etsiä vanhan kansan sanomaa monin eri hakuparametrein.

SKVR:ssa on julkaistu monenlaisia tekstejä. Hyvin monenlaisia. Esimerkiksi Ahti Paulaharjun vuonna 1916 Oulun kaupungin kaduilta keräämiä pilkkarunoja ja katupoikain loruja. Olkoot ne päivät teksti:

Haukkumista.

Iitami, Aatami,
Suutari, raatari,
Pikilangan pistäjä,
Nokilangan nostaja!

Poika pollero,
Maan mollero!

Erkki, perseessäs on merkki.

Iivari, vari, vari,
Varsanluu.

Kalle se itkee ja nauraa,
Pieree ja jauhaa.

Kallen lallen
Lakki päässä,
Silmät jäässä,
Nokka räässä.


Katupoikain loruja Oulusta.


Matti moukka, vähä houkka,
Meni kerran ongelle.
Sai kirsun, sai toisen,
Vei kotiin.
Äiti keitti makian maitovellin.
Matilta pääsi lökä housuun.

Matti moukka, vähä houkka,
Meni ongelle ojasta,
Sai kolme sammakkoa.
Yhen söi, toisen möi,
Kolmannen antoi äidille.
Äiti keitti makian maitovellin.
Matilta pääsi paska housuun.

Matti, katti, karvajalka,
Repohuuli, rengaskorva,
Löysi hiiren lauvan alta,
Söi lihan, möi veren,
Käpälät pisti taskuun.

Pikku-Matti pokkaa:
Jos et anna kottaa,
Niin lyön sua moukarilla ottaan.

Sakari rakas, katso takas,
Paita on aivan kakas!

Huppa-Ville mykrytraa,
Ottas kiinni, muttei saa.

Pajupillejä tehdessä.

Soi, soi, sorapilli,
Pistä pääsi paskaan!
Härkä tuli vastaan.
Sinusta minä teen pillin, paju.


* SKVR-tietokanta


2 kommenttia:

Valto Ensio kirjoitti...

Me rallalteltiin kakruina:

Matti katti karvalakki
otti pierun kiinni
vei sen Savonlinnaan
sai siitä hyvän hinnan
osti sittä moottorpyörän
ajel pitkin latuja

Vissiin olisi oikein "ajel pitkin katuja", mutta kun meillä metänlapsilla ei semmosia näköpiirissä ollut.

Matin päivän seutuun helemikuussa muuten oli matikankutu ennen parhaimmillaan kotiseudun järvissä, nyt sekin on kuulema aikaistunut. Äiti teki Matin päiväksi usein vesirinkeleitä ja sekin juontui jostain perinteestä kai, tai siksi, kun veljeksistä yksi on Seppo Matti.

Reijo Valta kirjoitti...

Jonkun vastaavan muistan lapsena kuulleeni, muttei ole mieleen jäänyt. Sitä paitsi silloin tuntemani Matti oli mielestäni mukava ihminen, eikä mikään rallattelujen aihe.

LinkWithin

Blog Widget by LinkWithin

Viimeisimmät kirjoitukset