sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Vielä yksi pamaus


Oulun sarjakuvafestivaali päättyi tänään. Oulun taidemuseolla tutustuttiin Palsamointia-näyttelyyn ja Ville Hänninen ja Jyrki Korpua luennoivat Kalervo Palsasta ja pohjoissuomalaisesta sarjakuvasta. Loppukeskustelussa Sarjainfon tuleva päätoimittaja Aino Sutinen kysyi, että olisiko naispuolinen Palsa ollut mahdollinen? Olisiko mahdollista, että muisteltaisi Kaarina Palsaa ja hänen vaikutustaan?

Aikaisemmin festivaalilla tanskalainen sarjakuvataiteilija Rikke Villadsen esitteli Et knald til (Aben maler 2014) sarjakuvaansa.


Villadsenin sarjakuva perustui havaintoon, että lännenelokuvissa ei ole lainkaan samaistuttavia naishahmoja. Villadsen itsekin samaistui Clint Eastwoodiin tai muihin miespääosan esittäjiin. Hän halusi tehdä villin lännen teoksen, jossa nainen olisi aktiivinen toimija.

Genre on kuitenkin melko mahdoton naiselle. Oikeastaan sarjakuvassa ainoa aktiivinen, kokonainen ihminen on hän itse sarjakuvantekijänä.


Villin lännen naiset ovat samalla tavalla karikatyyrejä kuin miehetkin. Tämän näkyväksi tehdäkseen Villadsen asetti itselleen rajoitteen. Kaikkien miesten puhekuplien tuli olla suoria sitaatteja Sergio Leonen elokuvista. Villadsenin esittelemien sivujen perusteella idea näytti toimivalta.

Naisnäkökulmaa sarjakuvaan toi muun muassa aukeama, jolla lukija pääsee kärpäsenä seuraamaan seksikohtausta sisätilassa. Tällaista katsantokulmaa aktiin en muista nähneeni muualla kuin tiededokumentissa.

* Et Knald til kustantajan sivulla ja nettikaupassa lukunäytteen kera.

* * *

Festivaalin aivan viimeinen ohjelmanumero oli opastettu kierros Pohjois-Pohjanmaan museon Vampyyrin varjostamat – lepakoiden salattu maailma -näyttelyyn. Luonnontieteellinen kiertonäyttely on kulttuurihistorialliselle museolle uusi aluevaltaus, jota oli täydennetty Iik-kauhuelokuvafestivaalin tuottamalla sarjakuva- ja elokuvajulisteosuudella.

Esittelykierroksesta jäi päällimmäisenä mieleen, että lepakko on kesämökkiläisen ystävä ja niille kannattaa rakentaa pönttöjä. Lepakot harventavat itikkalaumoja huomattavasti.


4 kommenttia:

Valto Ensio kirjoitti...

Eikö "lännennaisesta" Calamity Janesta ole elokuvaa tehty?

Reijo Valta kirjoitti...

Calamity Janesta tulee ensimmäisenä mieleen hänelle omistettu Lucky Luke-albumi. IMDB:stä tarkistin, että on tehty yksi (1) elokuva, jossa hänet on nostettu pääosaan, tai ainakin elokuvan nimeen. Elokuva on vuodelta 1953 ja lauseen mittasessa tiivistelmässä Calamity Janen kerrotaan olevan saluunanpitäjä, joka rakastuu Wild Bill Hickokiin. Tuon perusteella Calamity Jane on elokuvassa laitettu perinteiseen muottiin. Lucky Lukessa Jane on paljon itsellisempi hahmo.

Joskus käänsin lyhyenä pikkukirjasena julkaistun Calamity Janen omaelämäkerran suomeksi. On vielä netissä luettavissa.

Calamity Janen elämä ja seikkailut

Valto Ensio kirjoitti...

Olipa hyvä kun tuli puheeksi; mukava pieni tarina.

Reijo Valta kirjoitti...

Youtubesta katselin millainen tuo Hollywoodin Calamity Jane on. Melko siloinen, pääosaa esitti Doris Day. Yksi elokuvan lauluista sai Oscarin:

Secret Love

LinkWithin

Blog Widget by LinkWithin

Viimeisimmät kirjoitukset