tiistai 30. toukokuuta 2017

Valitsijayhdistys Niinistö


Eilen iltapäivällä tasavallan presidentti Sauli Niinistö ilmoitti hakevansa jatkokautta presidenttinä. Seuraavat presidentinvaalit ovat keväällä 2018, joten ilmoitusta oli odotettu. Tiedotustilaisuuden yllätys oli se, että Niinistö haluaa valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, ei Kokoomuksen.

Valitsijayhdistys voi asettaa presidenttiehdokkaan, jos se onnistuu keräämään kaksikymmentätuhatta nimeä. Valitsijayhdistysten ehdokkaista takavuosilta tulee mieleen EY:n vastaisen kansanrintaman ehdokas Pekka Tiainen vuodelta 1994. Tiainen sai 0,2 prosenttia äänistä. Edellisissä vaaleissa SKDL:n kansanedustaja Kalevi Kivistö oli Liike 88 -valitsijayhdistyksen ehdokas. Tuoreempi valitsijayhdistyksen asettama ehdokas on ollut Arto Lahti, joka ei vuoden 2006 vaaleissa saanut edeltäjiensä tapaan suurta julkisuutta.

Sauli Niinistön päätös ryhtyä valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi juontunee vuoden 2006 vaaleista. Tuolloin hämmentävällä Työväen presidentti -tunnuksella kampanjoinut Niinistö pettyi puolueensa tapaan hoitaa kampanjaa. Vaalirahakohun myötä on selvinnyt, että puolue ja etenkin Ben Zyskowicz ohjasivat liikemiehiä lahjoittamaan rahaa suoraan puolueelle tai sen osastoille Niinistön kampanjan sijaan. Tuukka Temosen Presidentintekijät (Suomi 2014) ja Jarmo Korhosen Maan tapa (Tammi 2015) nosti esille Niinistön tarkkuuden rahojen käytöstä vuoden 2012 kampanjassa. Ilmeisimmin iso osa vuoden 2006 kampanjaan saaduista lahjoituksista päätyi johonkin muuhun tarkoitukseen.

Valitsijayhdistyksen kautta Niinistö pystyy tarkkaan seuraamaan miten kampanjarahat tulevat käytetyiksi. Vaikka puheenjohtaja Petteri Orpo ja jotkut poliittiset kommentaattorit ovat kieltäneet, niin valitsijayhdistyksen perustamisessa on näpäytyksen makua.

Niinistön ilmoituksesta kampanjointi lähtee käyntiin. Hitaasti, mutta varmasti.




maanantai 29. toukokuuta 2017

Työmaan edistyminen


Tekeminen on ollut sään sanelemaa. Iltapäivän sateiden aikana oli aikaa puolenpäivänkuvista katsoa mitä kuukaudessa on saanut aikaiseksi.














sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Carl Larssonin sarjakuvat


Tänään 1853 syntyi Carl Larsson (k. 1919). Suomessakin legendaarista mainetta saanut ruotsalainen kuvittaja ja maalari teki 1890-luvulla muutaman sarjakuvankin. Kuvasarjat Larsson teki suosittuun joululehteen, Jultomteniin.

Ensimmäiseen sarjakuvaan Kon tai Historien om kon (1891) käsikirjoituksen teki Larssonin poika Pontus. Pari vuotta myöhemmin samassa lehdessä ilmestyi När lille Pontus blir smed (1893). Helpoimmin näihin sarjoihin voi tutustua kokoelmassa De mina: gammalt krafts (1895), josta on otettu lukuisia painoksia. Viimeisin on vuodelta 1995 (Bonnier).

Aamiainen suuren koivun alla, 1896.

Larssonin kuvitukset ovat suuresti vaikuttaneet kuvaamme ruotsalaisista. Hän loihti idyllejä, jotka tuntuvat lämpimiltä vielä reilut sata vuotta myöhemmin.



* Carl Larsson


lauantai 27. toukokuuta 2017

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Pyhimys


Suru-uutinen kertoi Roger Mooren (1927-2017) edesmenneen. Uutisissa muistettiin erityisesti Roger Mooren James Bond. 1970-luvun nuoruudessa Moorella oli toinenkin rooli, joka piti häntä tapetilla. Pyhimystä esitettiin televisiossa ja julkaistiin sarjakuvalehtenä (Semic 1970-1984).

Pyhimyksen tunnuksena oli tikku-ukkohahmo, jonka piirtäminen ruutupaperille onnistui helposti. Illalla piti kaivella ruutupaperia ja kokeilla vieläkö hahmon piirtäminen onnistuisi. Kyllä. Helposti sujui vuosikymmeninen tauon huolimatta.


Kepeät mullat!


tiistai 23. toukokuuta 2017

Hintava pönttöuuni


Olen rakentamassa mökkiä Jouko Ylihannun vuonna 1939 Maatalousministeriön kilpailuun tekemien voittoisien piirustusten mukaan. Piirustuksiin on makuuhuoneeseen ajateltu pönttöuuni. Siksipä uuniostoksilla piti tiedustella sellaisen hintaa.

Aikoinaan pönttöuunit olivat hyvin suosittuja. Ne olivat suhteellisen halpoja ja niiden lämpöteho oli hyvä. Keskuslämmityksen ja kaukolämmön myötä joka huoneeseen ei enää tarvinnut omaa uunia. Niinpä monet pönttöuunit purettiin eikä uusia juuri enää tehty. Kuorien valmistaminenkin lopetettiin.

Kuten monet muutkin perinteiset käyttöesineet, ovat pönttöuunit kokeneet uuden arvostuksen. Sisustuslehdissä on esitelty uuneja hyvässä hengessä.

Muutamia vuosia sitten pönttöuuneja on alettu valmistamaan teollisesti. Tiilerin Aino-pönttöuuneja on tarjolla eri korkuisina malleina. Matalampi uuni ei ole halvempi. Hinta on sama korkeudesta riippumatta.

Rakenteisiin ja materiaaleihin nähden pönttöuunit ovat melko hintavia. Pelkän uunin hinta on reilut kaksi ja puoli tuhatta. Tähän päälle rahti, jonka määrä vaihtelee paikkakunnan mukaan.

Retroilulla on hintansa.



maanantai 22. toukokuuta 2017

Kuoreet tulivat!


Kuore on noussut Viannankoskeen. Muutamien päivien ajan lippoamalla saa suuria saaliita nopeassa ajassa. Paikallisten kalastajien lisäksi lokit ovat huomanneet kalaa olevan paljon helposti saatavilla.






LinkWithin

Blog Widget by LinkWithin

Viimeisimmät kirjoitukset