maanantai 31. heinäkuuta 2017

Sorsasalon ramppi


Auton vuoksi jouduin tutustumaan Sorsasalon ramppiin myös jalkaisin. Kävely jäi onneksi lyhytaikaiseksi ja moottoroitu matkustaminen jatkui.






sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

Schwarzenegger, 70


Jo pari vuotta sitten Arnold Schwarzeneggeriä tituleerattiin seitsenkymppiseksi toimintasankariksi. Tuo ikääntymisen merkkipaalu tulee Schwarzeneggerille täyteen vasta tänään. Juhlapäivää vietetään Suomessakin, tietenkin elokuvien parissa.

Helsingissä Orionissa on tänään illalla Schwarzenegger-juhlanäytöksiä. Tarjolla on kaksi elokuvaa, mutta vasta nyt asiasta kuulevien on turha vaivautua. Molempien elokuvien liput on myyty loppuun jo hyvän aikaa sitten.

Orionissa esitetään Paul Michael Glaserin Running Man - Juokse tai kuole (1987) ja Paul Verhoevenin Total Recall - Unohda tai kuole (1990). Ensin myytiin loppuun jälkimmäinen, vaikka liput elokuvateatterin mukaan kiinnostivat melko tasaisesti. Syynä voi olla se, että Total Recallin sensuroimatonta versiota ei ole nähty Helsingin elokuvateattereissa sitten syksyn 1990 Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin.

Running Manin tapahtumat alkavat vuodesta 2017. Televisiossa sitä on esitetty kiitettävän usein.

Tapahtuman Facebook-ryhmässä voi kysellä lippuja, mutta kyselijöitä tuntuu olevan jo aika monta.


lauantai 29. heinäkuuta 2017

Sorkkaraudan takuu



Ostin työmaalle pienen sorkkaraudan. Sellainen tuntui tarpeelliselta työkalulta. Kassalla maksaessa odotti yllätys.

-- Tässä olisi vielä takuukuitti.

-- ? ? ?

-- Näkyy olevan sorkkaraudalle, naurahti myyjä.

-- Sepä tulee tarpeeseen...

Takuukuitin mukaan sorkkaraudalle annetaan viiden vuoden takuu. Laite itsessään pysynee käyttökuntoisena huomattavasti pidemmän ajan.

Ellen sitten hukkaa rautaa.


perjantai 28. heinäkuuta 2017

Komisario Palmun erehdys drive-in -näytöksenä


Tänään olisi Varkaudessa mahdollisuus kokea drive-in -elokuvanäytös. Dekkarit-Festivaalin ohjelmaan kuuluu kaksi drive-in -näytöstä. Tänään on tarjolla Komisario Palmun erehdys (Suomi 1960) ja huomenna koko perheelle suunnattu Marnie - Tyttö ikkunassa (Japani 2014).

Drive-in on tullut tutuksi lähinnä amerikkalaisista televisiosarjoista ja elokuvista. Onnen päivissä taisivat aika usein olla autoillen elokuvissa. Siellä näytti pikaruokatarjoilu olevan olennainen osa elokuvanäytäntöä.

Viime vuonna ensimmäisen kerran pidetty Dekkarit-Festivaali pitää esillä rikoskirjallisuutta ja -elokuvia. Tänä vuonna on tarjolla myös gaalaillallinen, jonka aikana voi ratkoa dekkaripähkinöitä ja kuulla sellaisia kirjoittaneita.

Harvinaisin herkku taitaisi kuitenkin olla drive-in -näytös. Komisario Palmun erehdys tänään klo 21 Navitaksen parkkipaikalla.



* Dekkarit-Festivaali


torstai 27. heinäkuuta 2017

Jotteeh


Täydenkuun tansseissa eilen oli ilmaisnäytöksenä Auri Aholan Jotteeh. Inarinsaamelaisen Aholan ensimmäisen pitkän tanssiteoksen aiheena oli saamelaisten perinteinen elämäntapa, siihen viittasi nimikin, suomeksi Kulkijat.


Vuotuiskiertoon perustuva elämäntapa sisälsi useita siirtymiä paikasta toiseen. Ryhmän kullakin jäsenellä oli oma tehtävänsä ja kaikkien piti olla aina valppaina. Tämä kuvastui hyvin tanssiesityksen alkupuolella. Ahola on valinnut lähtökohdaksi Tontanvuottajamäjärven staalon perimätiedon mukaan sanomat sanat: "täin tot vaazij tinzin tanzin" (näillä se käveli tintsin tantsin). Staalo tiedon mukaan sanoi sanat ihmisen varvasnahkoja poistaessaan.


Kulkiessa oli siis syytä varuillaan. Mutta matkaan mahtui paljon muutakin.

Esitys sopi hyvin ulkona esitettäväksi. Kosteampi nurmikko tai pieni sade olisi joistakin tanssiteoksen osista näyttävämpiä, mutta Suomen kesän olosuhteita ei voi ennakoida.


Erika Turusen suunnittelemat puvut korostivat perinnelähtöisyyttä. Silti niissä oli avaruusajan tuntua. Tanssijoiden Auri Aholan, Unna Kitin ja Pekka Louhion lisäksi lopussa kukitettiin äänisuunnittelija Sami Tammela.



* Täydenkuun tanssit


keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Valerian ja Laureline elokuvissa


Kesän odotetuin sarjakuvaelokuva, Luc Bessonin ohjaama Valerian and The City of Thousand Planets (Ranska 2017), tulee tänään Suomen ensi-iltaan. Pitkäaikaisena Valerianin ja Laurelinen fanina jo keväällä alkoi jännittää millainen elokuva tuodaan valkokankaalle. Niinpä jännitystä lievittääkseni piti elokuva mennä katsomaan jo lehdistönäytökseen.


Ennakolta oli ilmoitettu, että elokuva pohjautuisi osin Tuhannen planeetan valtakuntaan. Tuosta albumista oli otettu vain ympäristö, Syrten markkinat, ja sekin vain viitteellisesti. Markkinapaikka oli muutettu 2700-luvulle sopivaksi virtuaaliseksi miljoonan liikkeen kauppakeskukseksi.

Elokuvan varsinainen tapahtumapaikka ei ollut Syrte vaan keskuspiste. Filmin toisessa johdannossa selvitettiin miten se sai alkunsa maan kiertosadalla olleesta avaruusasemasta, johon telakoitui koko ajan lisää uusia kansakuntia.

Pääjuoneltaan Bessonin esitys ei perustu mihinkään Valerian-albumiin. Aika-avaruusagenttien keinot selvittää käsillä oleva ongelma ovat suurimmaksi osaksi Varjojen lähettiläistä. Salaperäiset zoolit ovat elokuvassa pearlseja.


Innoikkaillekaan Valerianin ja Laurelinen ystäville elokuva ei ole täysin tuttua kauraa. Päähahmot tunnistaa esikuvikseen, mutta joitakin häiritseviä piirteitä heihin on ympätty. Sarjakuvissa Valerian (Dane DeHaan) ei ole naistenmies, joka pitää kaatolistaa. Laureline (Cara Delevingne) on selkeämmin oma itsensä, joskin heiluttaa elokuvassa nyrkkiä esikuvaansa reippaammin.

Päähahmoista tuli mieleen, että innostusta olisi haettu Star Trekin reboottauksesta. Naisten kaataminen ja vonkaaminen sopi paremmin uudelle James T. Kirkille.

Shinguzit eivät olleet elokuvassa nimeltään shinguzeja.

Valerian and The City of Thousand Planets tarjoaa paljon ihastuttavaa katsottavaa ja viihdyttävän elokuvaillan. Ei tämä ole Bessonin Viidennen elementin tasoinen tieteiselokuva, mutta tarjoaa kuitenkin uusia visuaalisia ideoita ihmeteltäväksi ja kopioitavaksi. Ei fanin tarvinnut tätä elokuvaa myötähäpeän vallassa katsoa.



* Kvaakissa on kommentoitu elokuvakokemusta


maanantai 24. heinäkuuta 2017

Rajat kiinnostavat aina


Kesällä on tullut uusintana Totti Toivosen juontama Rajatarkastelija (Suomi 2013). Muutaman minuutin mittaisissa ohjelmissa on tarkastelu Suomen valtion rajojen erikoisuuksia. Tänään aiheena oli Märketin rusetti.

Ensimmäisessä ohjelmassa käsiteltiin Suomen aluevaltausta Norjalta. Vuonna 2000 säännönmukaisessa rajatarkastuksessa todettiin Inarinjoen syväväylän muuttuneen ja siksi yksi pieni saari Alakalkujärvellä siirtyi Norjalta Suomelle.

Sulassa sovussa.

Rajat ja niiden kulku on kiinnostava ilmiö. Vanhojen rajojen selvittelijöitä Suomessa riittää, ja osa heistä on tehnyt maastossa merkittäviä löytöjä.

Nykyisetkin rajat ovat kiinnostavia, kuten Rajatarkastelijasta käy ilmi.



* Rajatarkastelija. Yle Areena



sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

Mielipuolen kuvakirja


Syyskuun alussa Helsingin Sarjakuvafestivaaleilla julkaistaan uusi Aarne Ankka -albumi Mielipuolen kuvakirja (Zum Teufel 2017). Ruotsiksi teos ilmestyi viime vuonna nimellä Mentala selfies. Christensen on festivaalien kunniavieraana.

Aarne Ankka aloitti seikkailunsa 1980-luvulla. Välillä Charlie Christensen hylkäsi hahmonsa, mutta herätti sen uudelleen henkiin reilut kymmenen vuotta sitten. Aika oli taas muuttunut sopivaksi Aarnen kaltaiselle kommentaattorille.

Pari vuotta sitten Espanjassa asuva Christensen vieraili Turussa sarjakuvafestivaaleilla ja jälkiä matkasta jäi Mielipuolen kuvakirjaan. Kuten kansikin kertoo.

Ehkäpä tulevina vuosina Aarne seikkailee myös Helsingissä.


* Aarne Ankka. Mielipuolen kuvakirja.




lauantai 22. heinäkuuta 2017

Viikset


Yksi maailmankuuluista viiksiniekoista oli Salvador Dali. Hänet hiljan nostettiin haudastaan isyyden selvittämistä varten. Vaikka haudan avaamista pystyi seuraamaan suorassa lähetyksessä itse ruumiin näkivät vain harvat ja valitut, joiden oli tarkoitus pitää suunsa kiinni näkemästään. Toisin kuitenkin kävi.

Dalin kolmekymmentä vuotta sitten balsamoinut Narcis Bardalet kertoi, että taiteilijan tunnusmerkki, viikset olivat säilyneet ennallaan.

– Dalí säilyy kauan. Viikset kestävät varmasti vuosisatoja, Bardalet arveli Ylen jutussa.

Helsingin Sanomissa puolestaan kerrottiin Bardaletin sanoneen:

”Olin hyvin innokas näkemään hänet, ja oli aivan typertynyt. Se oli kuin ihme – hänen viiksensä olivat tarkalleen kello kymmentä yli kymmenessä, ja hänen hiuksensa olivat ennallaan”, Bardalet kertoi katalonialaiselle radiokanavalle RAC1:lle perjantaina.

Dalia ja hänen taidettaan tuntevat ovat laajasti arvelleet, että isyysväitteillä ei ole perää. Esille nostetusta ruumiista on saatu sopivia näytteitä ja asia ratkeaa 18. syyskuuta.



* Taiteilija Salvador Dalín ruumis nostettiin haudasta isyyden selvittämistä varten – viikset olivat ennallaan, kertoi balsamoija. HS.fi

* Dalín balsamoija ei malttanut vaieta: Salvador Dalín viikset yhä tutussa asennossa. Yle

perjantai 21. heinäkuuta 2017

Atomic Blonde


Kesän odotetuin sarjakuvaelokuva on Valerian, mutta muutakin on luvassa. Enkä tarkoita nyt uusia supersankarifilmejä. Elokuussa on Suomen ensi-iltaan tulossa David Leitchin Atomic Blonde.  Se perustuu Antony Johnstonin ja Sam Hartin sarjakuvaromaaniin The Coldest City. Sarjakuva on näköjään otettu uusintapainos elokuvan nimellä.

Vuoden 1989 Berliiniin sijoittuvaa vakoojatarinaa ei ole suomennettu, kuten ei muitakaan tekijöiden sarjakuvia. Johnstonin ja Hartin Wasteland on silti täälläkin joltisenkin tuttu. Post-apokalyptisilla maailmoilla on seuraajansa.

Kommunistisen imperiumin alkaessa natista Berliinistä löytyi kuollut MI6:n agentti. Kateissa on myös vakoojaluettelo, joten asiaa selvittelemään pitää lähettää joku kokonaan uusi henkilö. MI6 paljastaa, että sarjakuvan tekijät ovat brittejä.

Elokuvassa tähtenä on Charlize Theron.



The Coldest City



torstai 20. heinäkuuta 2017

Jännevirran siltatyömaa


Jännevirralle rakennetaan uutta siltaa. Vielä menee aikaa valmistumiseen ja vanhan sillan purkamiseen.







tiistai 18. heinäkuuta 2017

Tavi ja Kaksitoista


Eino Leinon syntymäpäiväviikolla olleella Kajaanin runoviikolla suven runoilijana oli Henriikka Tavi. Tuula-Liina Varis haastatteli Tavia, ja hänen Toivon (Teos 2011) pohjalta tehty monitaiteellinen esitys nähtiin kaksikielisenä versiona.

Varis ja Tavi kävivät läpi jälkimmäisen uraa. Varis ei ollut saanut luettavakseen Kahteentoista liittyviä teoksia, joten siitä puhuttiin lähinnä ulkokohtaisesti.


Itsekin olen tässä blogissakin kaivannut tietoja Tavin ihmiskokeen taloudellisesti tuloksesta. Se kuitenkin on jotenkin oleellinen kysymyksenasettelun, otetun tehtävän kannalta. Saisiko myyntituloilla köyhyysrajan ylittävät tulot julkaisemalla kirjan kuukaudessa? Varis kysyi reippaasti juuri nuo kysymykset.

Tavi kertoi kahdentoista (tai yhdentoista) kirjan julkaisemisesta vuodessa kertyneen tekijänoikeuskorvauksia "jotain tuhat euroa". Voisi ajatella, että summa on enemmän kuin yhdestä runokokoelmasta vuodessa saa tuloja, mutta ei varmaankaan kaksitoista kertaa kerran vuodessa julkaistun teoksen tuotto.

Tavi jälkikäteen pohti ottamaansa tehtävää runojen kirjoittamisen rajoitteena. Sellaiseen performanssiin, jossa hän olisi elänyt vuoden ainoastaan kokoelmien tuotoilla, hän ei alkujaankaan ollut valmis. Tekemiseenhän oli apuraha.

Alkujaan Tavi pohti väitöskirjan tekemistä teosten tekemisen prosessista. Nyttemmin hän on hylännyt tuon ajatuksen. Taiteellisen työn pitää kannatella itse itseään, siinä Tavi on aivan oikeassa.


Suven runoilijana Tavi sai oman kiven Kaukametsän pihalle. Siinä lukee: "Olen yrittänyt kukkia, mutta tilanne on ongelmallinen."



maanantai 17. heinäkuuta 2017

Kanavamarkkinat


Ahkionlahdessa Kanavamarkkinoilla oli vanhoja kulkupelejä ja myyntipöytiä.






sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

Huiluunruppeemat


Tänä viikonloppuna vietetään Maaningalla Huiluunruppeemia. Eilen tapahtui torilla, tänään Ahkionlahden kanavalla.








LinkWithin

Blog Widget by LinkWithin

Viimeisimmät kirjoitukset