sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Kirjavat kirjamessut


Eilinen kului Haapavedellä Kirjavilla Kirjamessuilla. Yleisölle oli tarjolla Reidar Palmgren, Wilson Kirwa ja kirjaämpäreitä.










lauantai 25. maaliskuuta 2017

Vaalitori Rotuaarilla


Rotuaarilla on kuntavaaliehdokkaita tavattavissa. Kahvia ja karkkia myös jaossa. Vaalit siis 9.4.2017.




perjantai 24. maaliskuuta 2017

Ranskan ja Belgian rajalla


Ranskalla ja Belgialla on 620 kilometriä yhteistä rajaa Pohjanmereltä Luxemburgiin. Erillistä rajavyöhykettä ei ole, eikä ekslaaveja ja enklaaveja kuten Belgian ja Alankomaiden rajalla. Google Mapsissa tuon matkan kulkee huomattavasti nopeammin kuin maastossa. Rajat vaikuttavat kulkevan, silloin kuin sopivaa jokea tai puroa ei ole noudatettavaksi, 1600-luvun lopun yksityisten kiinteistöjen rajojen mukaan.

Monin paikoin raja kulkee teitä myöten tai peltolohkojen välissä. Viljelytilojen rajat eivät näytä juurikaan muuttuneet vuosisatojen saatossa. Yksi poikkeus on, yllä olevassa kuvassa.








torstai 23. maaliskuuta 2017

Isäni oli venäläinen vakooja


Sosiaalisessa mediassa kiertelee meemi, jonka mukaan Donald Trump jr. olisi kirjoittanut runokirjan. Sen nimi viittaa laajoihin epäilyihin, joita Yhdysvaltain kongressikin selvittelee. My Father Was A Russian Spy, vaikuttaisi presidentin poika tilittävän.

Meillä Suomessakin oli takavuosina aihetta epäillä, että maan johtaja olisi ollut venäläinen vakooja. 1990-luvun vapaampina vuosina Moskovan arkistoista löytyi tietoja agentti Timosta, jonka siis vahvasti epäiltiin olevan presidentti Kekkonen.

Kekkosen toiminta voitiin helposti selittää luovimiseksi kylmän sodan maailmassa. Hyvien suhteiden nimissä saattoi käyttää kaikkia mahdollisia keinoja Suomen aseman turvaamiseksi.

Vapaan maailman johtajan asema Venäjän agenttina on aivan toinen. Epäilyjen varmistumisella olisi kohtalokkaat seuraukset Trumpeille.

Trumpin presidenttiys on innoittanut runoilijoita oikeidenkin runokokoelmien tekemiseen. Chicagolainen Moria Poetry on julkaissut lyhyessä ajassa locofo chaps -sarjassa 71 teosta.

Sarjassa on julkaistu muun muassa Nate Loganin kokoelma Post-Reel (2017). Se sisältää seuraavan:


Two Weeks Notice (2002)

I own the hotel and I live there. My life is very much like
Monopoly.
I own the hotel and I live there. My life is very much like
Monopoly.
I own the hotel and I live there. My life is very much like
Monopoly.
I own the hotel and I live there. My life is very much like
Monopoly.
I own the hotel and I live there. My life is very much like
Monopoly.
I own the hotel and I live there. My life is very much like
Monopoly.
I own the hotel and I live there. My life is very much like
Monopoly.
I own the hotel and I live there. My life is very much like
Monopoly.
I own the hotel and I live there. My life is very much like
Monopoly.
I own the hotel and I live there. My life is very much like
Monopoly.
I own the hotel and I live there. My life is very much like
Monopoly.
I own the hotel and I live there. My life is very much like
Monopoly.
I own the hotel and I live there. My life is very much like
Monopoly.
I own the hotel and I live there. My life is very much like
Monopoly.
I own the hotel and I live there. My life is very much like
Monopoly.
I own the hotel and I live there. My life is very much like
Monopoly.
I own the hotel and I live there. My life is very much like
Monopoly.
I own the hotel and I live there. My life is very much like
Monopoly.
I own the hotel and I live there. My life is very much like
Monopoly.


Runossa toistettu yksinkertainen fakta tekee presidentin elämästä hyvin erikoisenoloisen.



* Locofo Chaps


keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Maailman runouden päivä


Eilen vietettiin YK:n maailman runouden päivää. Runot on otettu mukaan myös Suomi 100 juhlintaan. Suomi on runo -sivuilla on vuoden jokaisena maanantaina julkaistu uusi runo, ja tahti jatkuu joulukuun lopulle saakka.

Yksi YK:n nettisivuilla esiinnostettu runoilija oli Pablo Neruda. Se johdatti ajatukset Kysymysten kirjaan (Loki 1999), johon Katja Kallio on suomentanut seuraavan:

Missä on lapsi joka oli,
yhä minussa vai jo poissa?

Tietääkö hän etten koskaan häntä rakastanut
ja ettei hänkään rakastanut minua?

Miksi niin pitkän aikaa kasvoimme
yhdessä vain erotaksemme?

Miksi lapsuuteni kuollessa
emme kuolleet molemmat?

Ja jos olen kadottanut sieluni
miksi minua seuraa sen luuranko?

Kysymysten kirja julkaistiin postuumisti, vuonna 1974. Neruda kyselee isoista ja pienistä asioista.

Kymmenen vuotta sitten Rovaniemellä kantaesitettiin Kalevi Ahon säveltämä sarja mezzosopraanolle ja kamariorkesterille Nerudan kirjan pohjalta. Siteerattu runo oli yksi osa Ahon teosta.

Filosofiassa on tavattu sanoa, että hyvät kysymykset ovat tärkeämpiä kuin vastaukset. Niin on tässäkin tapauksessa.


tiistai 21. maaliskuuta 2017

Kuti-lehti on uudistunut


Kutikuti nykysarjakuvayhdistyksen julkaisema Kuti-lehti on uudistunut. Aikaisemmin tablodina ilmestynyt ilmaissarjakuvalehti on nyt aikakauslehtiformaatissa. Lehti on saatavissa ilmaisjakeluna eri pisteissä ympäri maan, Oulussa esimerkiksi Kulttuuritalo Valveen tuulikaapissa olevassa lehtipisteessä.

Formaatin muutoksesta huolimatta lehden sisältö on pysynyt samana. Se tarjoaa koti- ja ulkomaisia ajatuksia herättäviä nykysarjakuvia. Uudessa numerossa on esimerkiksi Valentine Gallardon ja Leo Kuikan töitä.

Oulussa lukijoiden kommentit uudistuneesta lehdestä ovat olleet positiivisia.

Lehteä voi lukea myös netissä tai sen voi tilata.



* Kutikuti


maanantai 20. maaliskuuta 2017

Sami Liuhto ja Reijo Valta kommentoivat tätä



Liuhdon kanssa viimeviikolla urakoitiin kirja Facebookin parateksteistä. Niitä on paljon.

Sami Liuhto ja Reijo Valta kommentoivat tätä koostuu facebookin parateksteistä, siitä tekstitulvasta, joka välittömästi näkyen tai näkymättömissä on läsnä näyttöruudulla. Facebook koko ajan viestii siitä, että kaveri tai joku muu viestii sinulle, ja kaikesta on mahdollista tykätä ja kommentoida. Tykkäämisen, kommentoinnin ja muiden toimintojen kehät tuottavat valtavasti paratekstiä. Lisäksi jokainen facebookin kuva ja kuvake sisältää näkymättömän sanallisen määritelmän, joka kopioidessa tulee näkyviin lyhyempänä tai pidempänä versiona.




"Kirjan takakannen esittely on parateksti... Reijo Valta -> Sami Liuhto · 31 min"




Kirja on saatavissa painettuna lulu.comin kautta.

Tykkää · Ihastu · Haha · Vau · Surullinen · Vihainen · Kommentoi · Jaa



sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Uutisia Tampereelta



Viikonloppuna on Tampereella on vietetty Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaalia. Perjantaina julkistettiin festivaalin Tampere Kuplii Goes Academic -oheistapahtuman alkajaisiksi Tampereen Yliopistolla Sarjakuva-Finlandian voittaja. Palkinnon sai Janne Kukkosen Voro (Like 2016).

Lauantai-iltana myös Tampereella olevalla Tampere-talolla Vuoden sarjakuvateko -tunnustuksen sai Esa Holopainen ja Muhoksen 24 tuntia sarjakuvaa -tapahtuma. Ouluun ei ole välittynyt tieto siitä, jaettiinko tunnustus Tampere-talon Tampereen rautatieaseman vai Kalevan puoleisessa päädyssä.

Esa Holopainen valmistautuu vuoden 2016 24h-sarjakuvan tekemiseen.

* Sarjakuva-Finlandia Janne Kukkosen Vorolle
* Vuoden sarjakuvateko Esa Holopaiselle


lauantai 18. maaliskuuta 2017

Vintil piirretyi


Tänä viikonloppuna sarjakuvaelämä on keskittynyt Tampereelle. Silti Oulussakin tapahtuu, tänään avattiin Sarjakuvagalleriassa! Vintil piirretyi -näyttely. Turussa on jo neljättä vuotta kokoontunut piirustuskerho Turun sarjakuvakaupan yläkertaan. Kerhossa tehtyä on nyt Oulussa näytteillä 13.4. saakka.





perjantai 17. maaliskuuta 2017

Kaltion toimittelukunta piirroskuvana


Hiljan ritariksi lyöty Ville Ranta pitää ranskankielistä sarjakuvablogia. Tuoreimmassa merkinnässä ollaan muun muassa mukana Kaltion toimituskokouksessa. Tämän viikon kokouksessa olin paikallaolijoista vanhin, kuten kuvasta käy ilmi.

Kaltio ei tee poikkeusta suomalaisessa kokoustamisessa. Kahvi on olennainen osa sitä.



* Kaltio
* En Vain. Ville Ranta


torstai 16. maaliskuuta 2017

Kansallisperhonen


Eilen alkoi äänestys, jossa valitaan Suomelle kansallisperhonen. Suomen Luonnon netissä järjestämä äänestys on osa satavuotisen Suomen juhlallisuuksia. Aikaa äänestää on kesäkuun puoliväliin saakka. Hankkeen aloittajana on ollut Vuokon luonnonsuojelusäätiö. Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio suojelee valintaa.

Asian eli perhosia tunteva raati on valinnut kaksikymmentä lajia, joista halukkaat voivat äänestää. Kriteerinä on ollut, että valittava perhonen asuisi vakituisesti Suomessa ja olisi mahdollisimman monien tuntema. Valittavana on auroraperhonen, haapaperhonen, horsmakiitäjä, isomittari, kangasperhonen, karhusiilikäs, keisarinviitta, kirjoverkkoperhonen, loistokultasiipi, matarakiitäjä, metsänokiperhonen, nastakehrääjä, neitoperhonen, nokkosperhonen, paatsamasinisiipi, ritariperhonen, siniritariyökkönen, sitruunaperhonen, suokeltaperhonen ja suruvaippa. Päiväperhosten lisäksi ehdokkaina on siis kiitäjiä, kehrääjiä ja yökkösiä.

Muutamia ilmeisiä lajeja vaikuttaisi puuttuvan joukosta. Raati puolustautuu jo ennakkolta: Amiraali on vaeltaja, jolla ei ole vakituista kantaa Suomessa. Isoapollon levinneisyysalue on pieni. Kaaliperhonen on nimenä monelle tuttu, mutta oikeaa sellaista on harva nähnyt. Luonnossa nähtävät valkoiset perhoset ovat useimmiten lanttu-, virna- tai naurisperhosia.

Suomelle on aikaisemmin valittu äänestysten perusteella kansallislintu (laulujoutsen), kansalliseläin (karhu), kansalliskukka (kielo), kansalliskala (ahven), kansallispuu (rauduskoivu) ja kansallishyönteinen (seitsenpistepirkko).



* Kansallisperhonen.fi


keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Tolkun ihmiset jumalanpalveluksessa


Iisalmelainen kirjailija Jyri Paretskoi on saanut paljon julkisuutta sen jälkeen kun tasavallan presidentti Niinistö siteerasi häntä. Nyttemmin "tolkun ihminen" on saanut palstatilaa kolumneilleen paljon Iisalmen Sanomia laajemmasti.

Eilisen Kalevassa Paretskoi kertoi, mitä tolkun ihmisten pitäisi ajatella kirkossa luettavista Maahanmuuttoviraston päätöksistä. Ne ovat "politiikkaa" joka ei kuulu jumalanpalvelukseen. Paretskoi toivoi, että seurakunnat peruisivat lukemisen ja myöntäisivät tehneensä väärin.

Paretskoin näkemyksen mukaan meidän "pitäisi olla ylpeitä laeistamme, järjestelmästämme ja virkailijoistamme". Niin pitäisi. Sipilän perusporvarihallituksen aikana tosin on perustuslaki monta kertaa koettu esteeksi päätöksille. Hallitus on saanut myös läpi lakeja, jotka eivät ole perustuslain hengen mukaisia.

Jos meillä on hyvät lait ja niitä noudattavat viranhaltijat, niin niiden läpivalaiseminen julkisuudessa, vaikkapa jumalanpalveluksessa, on kunniaksi laeille ja viranhaltijoille. Jokaisen virkavastuulla tehdyn päätöksen pitäisi kestää kovakin päivänvalo.

Jos jossakin tapahtuu virheitä, niitä ei pidä piilotella. Niistä pitää ottaa oppia ja korjata virheet. Vaikka kirkon avulla.

Raamatussa sanotaan: "Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle." Paretskoistakin on oikein, että jumalanpalveluksissa muistetaan vähäosaisia ja heikkoja.

Mikä siis on tolkun ongelma?


tiistai 14. maaliskuuta 2017

Kaukoidän tasavalta


Arkkitehti Bjørn Bergen Kartalta kadonneet – 1800- ja 1900-luvun unohdetut maat (Art House 2016) listaa tekijän omaan postimerkkikokoelmaan tukeutuen viisikymmentä maailmankartoilta kadonnutta maata ja aluetta vuodesta 1840 lähtien. Rajavuotena on filatelia, vuonna 1840 julkaistiin Isossa-Britanniassa maailman ensimmäinen postimerkki.

Kutakin maata käsitellään parin aukeaman verran. Joukossa on paljon outoa ja kiintoisaa. Minne päin maailmaa sijoittaisitte esimerkiksi Ininin tai Obockin?

Kaukoidän tasavalta Baikaljärven ja Vladivostokin välissä jäi parin vuoden ikäiseksi (1920-1922). Venäjän tsaari oli karkoittanut alueelle paljon poliittisia vankeja ja heidän johdollaan perustettiin idealistinen sosialistinen valtio, joka sai sympatiaa muun muassa filosofi Bertrand Russellilta. Moskovassa valtio kuitenkin valtio nähtiin toisin. Se oli puskuri Tyynenmeren rannikolla ollutta Japanin armeijaa vastaan. Valtio täytti Moskovan näkökulmasta tarkoituksensa kun japanilaiset vetäytyivät. Marraskuussa 1922 Lenin lakkautti valtion, tai kauniimmin sanottuna, Kaukoidän tasavalta päätti liittyä osaksi Neuvosto-Venäjää.

Kaukoidän tasavallan pääkaupunki oli Tšita. Ennen tasavallan perustamista alue oli japanilaisten tukemien kasakoiden hallussa (1918-1920), ja Venäjän-Japanin sodan jälkeen 1905 sinne oli perustettu työläisten kansantasavalta. Se kukistettiin seuraavana vuonna.

Bertrand Russell tapasi Kaukoidän tasavallan edustajia Pekingissä kesällä 1921. He olivat lukeneet Russellin teoksia ja myöhempi ulkoministeri Ignatius Yourin (1881-?) osoittautui erittäin ystävälliseksi ihmiseksi. Russell myöhemmin arveli, ettei valtion johdolla ollut aavistustakaan Moskovan suunnitelmista. Salaliiton uhreja, tuumi Russell.

Kaukoidän tasavallalle kohtalokkaaksi taisi tulla laajentuminen rannikolle ja Vladivostokiin. Lännemmäksi Mongolian rajalle samaan aikaan syntynyt buddhalainen valtio Tannu-Tuva säilytti itsenäisyytensä aina vuoteen 1944 saakka.



Aikaisemmin teosta ovat käsitelleet Kirjasta kirjaan ja Suketus.


maanantai 13. maaliskuuta 2017

Supervaalikone ja joku vaalikone


Kuntavaalit lähestyvät ja sosiaalisessa mediassa on ennätysmäärä ehdokkaita kertomassa hyvistä asioista ja vastustamassa pahoja. Useita vaalikoneitakin on tarjolla ehdokkaan valintaan. Jotkut niistä, jotka eivät ole ehdolla, ovat jakaneet omia tuloksiaan.

Aika on siis otollinen huumorinäkökulmalle. Supervaalikone tarjoaa minulle sopivaksi ehdokkaaksi Joulupukkia. Lehtilehti ei ilmeisesti tee enää uusia vaalikoneita, mutta sen yleisvaalikone on edelleen käytettävissä. Se suosittelee Fagerholmia ja keltaisia kalsareita.



Joku vaalikone
Supervaalikone


sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Palsa 70 vuotta


Tänään Kalervo Palsa täyttäisi 70 vuotta. Elämä päättyi kuitenkin jo 30 vuotta sitten 1987. Syntymäpäiviksi katkelma Palsan päiväkirjasta vuodelta 1969.

13.3.1969 Torstai
   Olen 22-vuotias. Niin aika kuluu. Se on kirottua mutta hyvä loppujen lopuksi. Kaikkien on kuoltava joskus. Mutta minun täytyy saada usko joka antaa minulle elämän. Täytyy.
   Olin eilen päissäni. Urpo teki kaljan makasiiniin. Siinä oli muitakin koululaisia juomassa. Aarrevaaran Mauri ja Aunon Yrjö ja myöhemmin Leppäsen Jouko. Myös eräs vanhahko mies, joka lähti Pakari-baarista matkaamme kun olimme jo melkoisesti tinoissa, mies oli jopa ostanut kaljatkin meille. Tapahtumat muistan vain hämärästi, kun olin baarissa ja join siellä vielä monta pulloa kaljaa ja baari oli melko täynnä ja juttelimme. Kusinkin WC:ssä. Muistan, että sanoin terveiset eräälle Alan Kaisan luokalla olevalle pojalle että veisi terveiset. Sanoin tämän WC:ssä ja kadun sitä että sanoin. Se oli pöljää. Tosin tämä oli pieni pöljyys. Hyvin pieni. Eikä merkitse loppujen lopuksi mitään koska elämä on sellaista.
   Urpo särki eilen lasinsa. Naapurissa -- Jussilassa asuvista tytöistä toinen löi Urpoa niin että lasit murtuivat. Vittumaista väkeä tuossa naapurissa. Eikö ole ihmeellistä että useimmat naapurit tai ainakin yksi ovat vittumaisia, erittäin vittumaisia. Ja Urpo on aika raju luonne varsinkin juopuneena laskussa. Aika hurja. Hyvä jos hengissä selviää elämän läpi. Karikoita on paljon hänen tiellään. Minä olen paljon harkitsevampi ja ajattelevampi luonteeltani kuin Urpo.



* Katso myös Palsa ja päiväkirjat


lauantai 11. maaliskuuta 2017

Omanatuntona


Helmikuun lopulla reilut sata tieteentekijää allekirjoitti vetoomuksen, jossa vaadittiin Suomen pakolaispolitiikkaan muutosta inhimillisempään suuntaan. Tästä syntyi ajatus, että kulttuurialan ammattilaisten pitäisi tehdä samanlainen.

Vetoomus julkistettiin eilen. Lyhyessä ajassa siihen tuli yli kymmenentuhatta allekirjoitusta. Siinä on koordinoimista, toivottavasti käytännön toimia hoitaneet tulevaisuudessakin uskaltautuvat vastaavaan.

Vetoomus oli helppo allekirjoittaa. Pääideana oli, että Suomen hallituksen ja virkamiesten tulisi noudattaa perustuslakia.

Vetoomus on julkaistu Imagen sivuilla.



Taide- ja kulttuurialan ammattilaisten kannanotto Suomen maahanmuuttopolitiikkaan

perjantai 10. maaliskuuta 2017

Offline & In The Gallery


Tänään Minnesotan kirjataiteen museossa (Minnesota Center fo Book Arts) avautuu näyttely Asemic Writing: Offline & In the Gallery. Sen on kuratoinut Michael Jacobson ja esillä on myös yksi työni. Jos seuduilla liikutte, niin poiketkaa katsomassa. Itse en taida paikalle päästä.

Aseeminen kirjoitus on yksi visuaalisen runouden laji, jossa viestitään kirjoittamisen tyyliin. Tosin merkit, sanat ja lauseet eivät ole luettavissa, eikä tarkoitus ole luoda uusia viestintäjärjestelmiä. Kuten visuaalinen runous laajemminkin, aseeminen kirjoitus pyrkii esikielelliseen ilmaisuun. Aseemista kirjoitusta katsotaan kuin kirjoitettua tekstiä, mutta silmät eivät löydä valmista viestiä. Määritelmällisesti aseeminen kirjoitus ei välitä verbaalista merkitystä. Aseeminen kirjoitus on kuvallista viestintää kirjoituksen maailmassa.

Näyttelyssä on mukana yli viisikymmentä tekijää ympäri maailman. Tähän asti aseemista kirjoitusta on tuotu julki pääasiassa netissä. Siihen viittaa näyttelyn alaotsikko, offline & in the gallery.





torstai 9. maaliskuuta 2017

Rakkaudesta kaupunkiin



Auli Särkiö
Ruohosinfonia
Poesiavihkot # 4
Poesia 2016


Osuuskunta Poesia aloitti viime vuonna Poesiavihkot-sarjan, jossa julkaistaan kirjaa lyhyempiä itsenäisiä kirjallisia kokonaisuuksia. Taustalla on muissa maissa yleinen chapbook-formaatti, joka ei ole aikaisemmista yrityksistä huolimatta kotoutunut Suomeen. Ainakin laadun puolesta päätoimittaja Kristian Blombergin johdolla tehdyt Poesiavihkot ovat olleet menestys. Toistaiseksi sarjassa on julkaistu essee ja kolme runoteosta. Sarja on avoin myös proosalle.

Ruohosinfonia on Auli Särkiön (s. 1990) toinen teos. Vuonna 2010 ilmestynyt esikoisteos Sarmatia julkaistiin viime vuonna Ranskassa. Pääasiassa musiikkitoimittajana työskentelevä Särkiö on nimennyt poesiavihkonsa suuren tuntuisesti Ruohosinfoniaksi. Klassisesti sinfonialla tarkoitetaan laajaa orkesteriteosta, ja tämä määritelmä tuntuisi sotivan julkaisevan kirjasarjan tarkoitusta vastaan.

Taidemusiikin salat hallitseva Särkiö kuitenkin tietää mitä tekee. Sinfonia on viime vuosikymmeninä  riisunut mahtipontisimman, mahlerilaisen tai sibeliaanisen viittansa ja teosmuodossa on tuotettu huomionosoituksia mitä erilaisimmille asioille. Ajateltakoon vaikka Leif Segerstamin yli kolmea sataa sinfoniaa. Esimerkiksi Oulussa kantaesitetty sinfonia 208 Cess(n)a Cärävän 208 Kärajan sai aiheen pienlentokone Cessnasta ja sen peltien tärinästä.

Särkiön Ruohosinfonia on ylistys kaupunkiluonnolle. Tekstissä vilahtelevasta vihreästä rautiotievaunusta päätellen kaupunki olisi Helsinki, mutta on viesti yleistettävissä muuallekin. Cityvihreä juna on tuttu näky suurimassa osassa Suomea.

Särkiö seuraa miten nurmikosta kehittyy ruohikko. Apuna hän käyttää konkreettisen runouden keinoja. Tasaisesta pisterivistä alkaa nousta pilkkuja, pisteitä ja kirjaimia kun säännöllinen leikkaaminen lakkaa. ”miten tämä / jättipalsamikoiranheisihaavantaimi- / viidakko / yhdessä yössä / puretun talon paikalla”

Liikenne on leimallista kaupungeille. Aina on joku menossa tai tulossa, mahdollisuuksia liikkumiselle eri välineillä on paljon. Vaikka kulkuväylät, tiet, sillat ja raiteet, ovat ahkerassa käytössä, niin silti ”leviävät / pilveilevät hiukset, nestemäinen ruohikko / taivas täyttyy suortuvista”.

Kaupunki on iso orkesteri, jonka ”eliöiden hiljainen mumina” jää usein kulkijalta huomaamatta. Särkiö kiinnittää katseen ja auttaa kuuntelemaan kaupungin orkestroitua sinfoniaa. Luonto on oleellinen osa myös rakennettua ympäristöä. Saattavatpa jopa ”kädenkokoiset silmut” räjähtää katukivien läpi.

Särkiön Ruohosinfonia on myös äänitaideteos. Se kantaesitettiin Runokuu-runofestivaalilla elokuussa 2016. Kokonaisuus toimii hyvin myös tekstinä, joka nostaa esille kaupungin unohdetumpaa puolta. Jatkuvaan liikkeeseen ja muutokseen mahtuu muistutus siitä, mitä pysähdyksestä seuraisi.



Julkaistu Kaltiossa 6/2016.

keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Kultaisen kypärän metsästäjät


Carl Barks -- Don Rosa
Kultaisen kypärän metsästäjät ja muita klassikoita
Sanoma Media Finland 2016


Kun takavuosina Aku Ankassa alkoi ilmestyä Don Rosan jatkokertomuksia Carl Barksin tarinoihin, niin moni lukija esitti toiveen tarinoiden julkaisemisesta yhdessä. Tämä toive on toteutunut Ankkalegendat-kirjasarjassa. Teoksia sarjassa on ilmestynyt kolme, Kielletyn laakson tarinat, Kulmikkaiden munien metsästäjät ja Kultaisen kypärän metsästäjät. Tuorein näistä on viimeksi mainittu, joka ilmestyi viime vuoden lopulla. Teoksissa on uudet Don Rosan kirjoittamat taustoittavat esipuheet.

Don Rosan mukaan idea nimitarinan jatko-osaan tuli norjalaiselta kustantajalta. Norjalaiset lukijat olivat jo pidempään toivoneet jatkoa viikinkitarinalle, mutta sopiva tekijä oli puuttunut. Barksia suuresti arvostava Rosa tuntui sopivalta tehtävään, ja niin uusi sarjakuva syntyi vaikka alkuperäisessä ei juurikaan ollut tarttumapintaa jatko-osalle. Rosan tarina Kolumbuksen kadonneet kartat on jatkoa myös hänen omille kertomuksille Sudenpentujen käsikirjan alkuperästä.

Selkeämmin jatkotarina idea toimii pareissa Roope-setä kääpiöintiaanien maassa - Windingojen mailla ja Vanhan linnan salaisuus - Kirje kotoa. Sen sijaan Harvinaisia rahoja - Ahneen palkka ja Aku Ankan atomipommi - Avaruuden valloittajat pareissa yhteys on enemmän ideassa kuin tarinan jatkamisessa. Avaruuden valloittajia Rosa itse ei pidä lainkaan jatkotarinana, se on mukana "ihan vain sivuja täyttääksemme". Lukijoille bonuksena Aku Akan atomipommi on julkaistu totutusta poiketen alkuperäisessä asussaan, sellaisena kuin se muropakettien mukana jaetussa ilmaislehdessä oli.

Tämä kolmas kokooma on viimeinen. Aineksia neljänteen ei taida enää olla eikä tulla. Eläkkeelle jäänyt Rosa nykyisin kiertää sarjakuvafestivaaleja ja on avannut kotinsa faneille, tosin vain valokuvaajan välityksellä. Kultaisen kypärän esipuheessa hän viittaa myös poliittisiin muutoksiin kotimaassaan:

"jos ensi vuonna [2017] saat uuden naapurin, joka näyttää minulta, olen nähtävästi sittenkin valinnut Suomen Meksikon sijasta pakopaikakseni käsistä riistäytyneeltä hulluudelta."


tiistai 7. maaliskuuta 2017

Sinitakkien valokuvaussessiot


Raoul Cauvin -- Willy Lambil
Sinitakit -- Nukketeatteri
suom. Anssi Rauhala
Zoom Teufel 2017


Raoul Cauvinin luomia Sinitakkeja (Les Tuniques Bleues) on tuodaan ny Suomen sarjakuvamarkkinoille kolmatta kertaa. Semic yritti vuonna 1973 ja 1988 julkaisemalla yksittäiset albumit, mutta ilmeisimmin kiinnostusta ei ollut. Vuoden alussa aloittanut Zoom Teufel on tanskalaisen Forlaget Zoomin ja suomalaisen Zum Teufelin yhteisyritys. Tanskassa Sinitakkeja (Blåfrakkerne) on julkaistu 1970-luvulta lähtien, tosin kustantaja on vaihtunut muutamaan otteeseen. Zoomin hoidossa Sinitakit ovat olleet vuodesta 2011 ja sarja on ollut menestys.

Sinitakit syntyivät 1960-luvun lopulla. Ranskassa sarjassa on ilmestynyt liki 60 albumia, joten suomennettavaa riittäisi. Sarja sai alkusysäyksen kun Morrisin Lucky Luke siirtyi Dupuisilta (Spirou-lehdestä) Dargaudille ja René Goscinnyn luotsaamaan Piloteen. Siirto oli luonteva, koska Goscinny käsikirjoitti myös Lucky Lukea. Spirouhin tarvittiin uusi villiin länteen sijoittuva huumorisarjakuva ja käsikirjoittaja Cauvin ja piirtäjä Salvé loivat sellaisen.


Kuten nimestä voi päätellä, sijoittuu Sinitakit Yhdysvaltain sisällissodan aikaan. Pääosissa ovat pohjoisen sotilaat korpraali Blutch ja kersantti Chester komppanioineen. Blutch velvollisuuksia kartteleva ja auktoriteetteja vastustava hahmo, joka kuitenkin tarpeen vaatiessa kykenee sankaritekoihin toveriensa puolesta. Chester kuuliaisempi sotilas. Sarjassa vilahtelee historiallisia hahmoja, tuoreessa suomennoksessa esimerkiksi presidentti Abraham Lincoln.

Sarjakuvassa keskitytään pääasiassa sotilaselämän arkeen ja varsinaiset sotatoimet jäävät muiden sarjakuvien käsiteltäväksi. Nukketeatterissa perehdytään sotatapahtumien dokumentointiin 1860-luvun valokuvavälineistöllä. Komppania on määrätty auttamaan kaikin tavoin valokuvaaja W. Suttonia. Pitkistä valotusajoista ja niiden vaatimista lavastuksista saadaan aikaiseksi vitsi jos toinenkin.

Sinitakit on ranskalais-belgialaisen sarjakuvan hyvää keskikastia. Lucky Luken ystäville sarja on tutustumisen arvoinen, sarjakuvien rakenteissa on paljon samaa. Myös sotilashuumorista pitävien kannattaa vaivautua.




maanantai 6. maaliskuuta 2017

Kamileen korvat


Kati Kovács
Kamileen labyrintti
WSOY 2016

Italiassa asuva Kati Kovács on 1990-luvun puolivälistä lähtien tehnyt toista kymmentä sarjakuva-albumia pääosin yksin ja muutaman Pauli Kallion käsikirjoituksiin. Kovács on saanut töistään tunnustusta ja teoksia on käännetty ruotsiksi, ranskaksi, saksaksi ja unkariksi. Kovács sai vuonna 2014 ensimmäisen jaetun sarjakuvataiteen valtionpalkinnon. Tuorein albumi, Kamileen labyrintti, on ehdolla Sarjakuva-Finlandian saajaksi. Voittajan ratkaisee A. W. Yrjänä tämän kuun puolivälissä.

Uutuuden pääosassa oleva Kamilee on kuuroutunut lapsena. Nuorena aikuisena hän on löytänyt paikan isoisänsä eläinkaupasta, jossa myynnissä on lintuja. Ukki ja Kamilee kommunikoivat itse luomillaan viittomilla ja merkeillä. Myös kumipallolla on tärkeä osa tiedonvälityksessä.

Kamilee toimittaa suolintuja vakioasiakkaalle ja auttaa vanhaa rouvaa. Hänen omat vanhempansa kärsivät ongelmista, äiti alkoholismista ja isä suomutaudista, ja ovat jääneet melko ulkopuolisiksi tyttärensä elämästä.


Silmilläkin voi kuulla. Kamilee yhdistelee näkemäänsä ja erikoinen ihmissuhdekuvio alkaa hahmottua. Siihen kytkeytyvät myös Kamilee ja hänen korvansa.

Tarina etenee tapahtumia havainnoiden ja ei nosta henkilökohtaisia ongelmia erityisesti esille. Ne ovat Kamileelle tuttuja juttuja eikä niissä tapahtu noteerattavaa muutosta. Tarinassa tapahtuu käänne, kun Kamileen silmät ahmivat uusia asioita eivätkä huomaa liikennettä. Pian sen jälkeen kaikkea yhdistävä asia paljastuu ja loppuviserryksessä voidaan tehdä yhteenveto.

Kovácsin mustavalkoinen jälki on ilmeikästä ja elävää. Tarina käänteissään on yllättävä ja pitää otteessaan. Kerrassaan mainio sarjakuva siis.




sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Kuvia Matsuconista


Eilen ja tänään on Oulun Pohjankartanolla vietetty Matsuconia. Siellä lauantai-iltapäivän vietin sarjakuvakaupan tiskin takana. Kauppa on paikalla huomennakin.


















* Matsucon

LinkWithin

Blog Widget by LinkWithin

Viimeisimmät kirjoitukset