tiistai 19. maaliskuuta 2019

34. Sarjakuva kerrotaan lapsen näkökulmasta



Lapsen näkökulmasta kerrottuja sarjakuvia ei tullut äkkiseltään mieleen yhtään. Sitten muistin Pikku Pikon, mutta sen huumori perustuu aikalailla tietyllä tavalla värittyneeseen aikuisen näkökulmaan. Pienenä ja viattomana asiat näyttäytyvät toisin.

Pikku Pikosta ajatukset juontuivat Kid Luckyyn, lapsiversioon Lucky Lukesta. Viimein päädyin näiden lasten näkökulmasta tehtyjen sarjakuvien esikuvaan, Pikku Pieliseen.

Pikku Pielinen ei ole Niilo Pielinen lapsena. Pikku Pielinen on Niilon veljenpoika (kuinkas muutenkaan) Nipa Pielinen, joka muutaman kerran nähtiin myös setänsä nimeä kantavassa sarjakuvassa.

Nipa käy koulua ja keksii kavereineen kaikenlaista opettajien harmiksi. Asetelma on Pikku Pikoon otettu melkolailla samoin, mutta Pikku Pielisestä puuttuu edellistä värittävä pikkutuhmuus kokonaan.

Nipan kekseliäisyys ja toimeliaisuus tuottaa kaikenlaista lukijaa hauskuuttavaa. Opettajat ovat tulilinjalla, milloin tahattomasti, milloin tarkoituksella. Jälkimmäisessä tapauksessa alkusyy on kuitenkin opettajassa itsessään.



maanantai 18. maaliskuuta 2019

Mikki ja hukkunut meri



Alkujaan ranskalaisen Glénatin julkaisemat Disney-sarjakuvat ovat tuoneet uudenlaista virtaa tuttuihin ja hieman liiankin turvallisiksi tulleisiin sarjakuvahahmoihin. Ranskankielisen maailman kärkitekijät ovat tarttuneet hahmoihin perinteitä kunnioittaen, mutta samalla näyttäen miten asioita nykyisemmässä sarjakuvataiteessa käsitellään.

Denis-Pierre Filippin käsikirjoittama ja Silvio Cambonin piirtämä Mikki ja hukkunut meri (Mickey et l'océan perdu, Sanoma 2018) sijoittuu dystooppiseen lähitulevaisuuteen. Mikki ja Hessu etsivät Minnin kanssa Siperian jäätiköiden alta koralliinia, joka on tuon ajan tärkein energianlähde. Musta Pekka kumppaneineen kärkkyy samoille apajille.

Minni, Mikki ja Hessu osallistuvat kilpailuun, jonka kautta he päätyvät tohtori Ykskorvan palvelukseen. Laitteellaan Hiiret ja Hopo pystyvät sukeltamaan syvemmälle kuin kukaan muu. Ykskorvan apuri Kölli (Karvakatti) on kuitenkin mukana petollisin tuumin. Lopulta merien painovoima katoaa.

Mikin viiden vuoden kooman ajaksi tarina katkeaa. Jatketaan uudesta tilanteesta, jossa maailma on saatava takaisin mallilleen. Musta Pekka on vaihtanut puolta, jota Mikin on vaikea sulattaa. Onnellinen loppu tarinalle järjestyy.

"Vesi palaa luontaisille urilleen, ja Pekka näemmä myös", toteaa Mikki loppukohtauksessa. Minnille tarinaan on onnistuneesti kirjoitettu aktiivinen, mutta samalla huolehtiva rooli. Hessun hömelyys on selkeissä rajoissa ja pääasiassa hän on ajantasalla oleva keksijä. Filippi ja Camboni loihtivat kiintoisan ja yksityiskohtia pursuavan maailman, joka silti on Mikki Hiiri -tarina ytimiään myöten.

sunnuntai 17. maaliskuuta 2019

Panemassa ja Yötöissä


Seiska-lehden sunnuntain klikin kalastelija kertoi Alina Tomnikovin olleen Panemassa. Baarien pitäjät ovat kautta vuosisatojen olleet näppäriä keksimään kaljakuppiloilleen vetäviä nimiä. Helsingin Kalliossa on Panema, jossa siis näyttelijä Tomnikov oli tavattu.

Oulussa 1990-luvulla oli Yötöi. Se oli pieni baari, jolla oli joustavat ja pitkät aukioloajat. Nimi oli taivutettu valmiiksi inessiivimuotoa varten, jotta yötöissä tulisi varmasti kaikkien mieleen. Nimi oli baarin suurin vetonaula. Huonona vitsinä saattoi sanoa olleensa Yötöissä.

En tiedä on Panemalla muita ansioita kuin nimi. Seiskan vitsailu ei näytä saaneen arvostusta ainakaan Amppareiden käyttäjiltä. Linkki on saanut 119 miinusta ja vain viisi plussaa.


lauantai 16. maaliskuuta 2019

Pekka ja susi


Männä viikolla Kare Eskola Välilevyissä soitti lapsille suunnattua musiikkia. Olennainen osa ohjelmaa oli tietysti Prokofjevin Pekka ja susi (Lasse Pöystin kertomana). Kuopion kaupungin peruskoululaitos 1970-luvulla kasvatti minuakin tuon kappaleen avulla. Niiralan koulusta siirryimme viereiseen Kuopion kaupunginteatteriin katsomaan esitystä ainakin kaksi kertaa.

Ala-asteella taidemusiikkia oli tarjolla vuosittain. Kaupunginorkesteri kävi useimmiten koululla, noissa sessioissa opittiin esimerkiksi se, milloin konsertissa kuuluu taputtaa ja milloin ei. Juhlasalin akustiikka ei ollut kummoinen, joten suurista musiikkinautinnoista ei voinut puhua.

Pekka ja susi oli tarjolla siis ainakin kaksi kertaa. Toisella (tai kolmannella) kerralla muistan samaistuneeni Pipanminttu Pipsaan ja Maisaan. Eikö lapsille ole sävelletty mitään muuta?

Eskolalla oli Pekasta ja sudesta hyvä huomio. Eikö lapsille ole taidemusiikista muuta opetettavaa kuin orkesterin eri soitinryhmät? Jotain opastusta musiikin sisältöihin?

Joka tapauksessa pääsin alakoululaisena samanlaiseen tilanteeseen kuin Tenavissa oli kuvattu. Maisa ja Pipsa olivat konserteissa aika usein. Sarjakuvasta myös vinkki millaista musiikkia lapsille kannattaa suunnata. Elgarista BBC:n Promsien päätöskonsertissa hullaantuvat niin lapset kuin aikuisetkin.


perjantai 15. maaliskuuta 2019

Teslan muistelmat


Youtubessa on joukko videoita, joissa hittibiisien "laulajana" on pari teslakäämejä. Yksi onnistuneimmista on versio Queenin Bohemian Rhapsodysta. Sähkö on luonnonilmiö, jonka olemuksen selvittelyyn Nikola Tesla (1856-1943) keskeisesti osallistui. Tesla pyrki käytännön sovellusten tuottamiseen ja niiden kaupalliseen hyödyntämiseen.

Vuonna 1919 Tesla kirjoitti omasta elämästään kuuden artikkelin sarjan, joka jo samana vuonna toimitettiin kirjaksi My Inventions. Viime vuonna se julkaistiin Tuomas Kilven suomennoksena Elämäni keksinnöt (Oppian 2018).

Muistelmien otsikko on osin harhaanjohtava. Tesla olettaa lukijan jo tietävän kaikki hänen saavutuksensa, joten ensimmäiseksi teokseksi hänen elämäänsä tutustumiseksi muistelmat eivät sovi. Kohtalaisen lyhyt kirja (esipuheineen 112 sivua) valottaa kuitenkin erikoisen miehen erikoista elämää hänen omasta näkökulmastaan.

Tesla näkee monet asiat oman lapsuutensa kautta. Hän oli synnynnäinen keksijä, jolla oli erikoinen tapa hahmottaa maailmaa mielensä avulla. Omien sanojensa mukaan hän ei tarvinnut keksinnöistään testikappaleita, hän saattoi testata koneita mielessään ja sitten rakentaa ne suoraan toimiviksi.

Kirjoitusaikana Tesla lienee paneutunut kehittämään langattomia sähköverkkoja. Niiden edut hän tuo esiin monta kertaa. Suorastaan profeetalliselta tuntuu seuraava teksti:

[Langattoman energiansiirron] avulla voi esimerkiksi puhelimen omistaja soittaa kenelle tahansa puhelimen omistajalle maapallolla. Edullinen vastaanotin, jonka ei tarvitse olla taskukelloa suurempi, tekee mahdolliseksi kuunnella missä tahansa, maalla tai merellä, puhetta ja musiikkia joka on lähtöisin ties kuinka kaukaa.

Suuri osa tekstistä on kuitenkin Teslan oman ruumiin itsetutkiskelua. Hän katsoi Descartisin tavoin, että ihminen on mekaaninen kone. Mutta miten vähän sen toimintaperiaatteista ymmärrämmekään! Telepatia ja ennaltanäkeminen kiinnostivat Teslaa, mutta hän päätyi tyrmäämään ne tarkan itsetutkiskelun myötä.

Muistelmiin kannattaa tarttua vasta jonkin asiallisen elämäkerran lukemisen jälkeen. Silloin siitä saa paremman otteen.






keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

tiistai 12. maaliskuuta 2019

Kuka oli Felix Kersten?


Muistan lukiolaisena ensimmäisen kerran kuulleeni Felix Kerstenistä, Himmlerin heirojana toimineesta suomalaismiehestä, joka oli kirjoittanut muistelmat. En lukenut muistelmia, mutta mielenkiinnolla kuuntelin kavereiden tiivistelmät kirjasta. Tarinat kuulostivat liian uskomattomilta ollakseen totta.

Myöhemmin Ultra-lehdestä luin tarkasti mikä paratieteilijöiden mielestä miehessä oli niin kiinnostavaa. Samaisen Ultran jutun luki myös Arto Koskinen, ja se toimi innottajana dokumenttielokuvaan Kuka oli Felix Kersten. Parikymmentä vuotta dokumentin valmistumisen jälkeen Koskinen on toimittanut 12-osaisen podcast-sarjan Kerstenistä ja dokumentin tekemisestä.

Tiedon muruset salaperäisestä saksalais-suomalais-ruotsalaisesta hierojasta ovat lisääntyneet, mutta varman kokonaiskuvan muodostaminen on vielä kaukana. Vaikuttaisi siltä, että kyseessä on alkujaan saksalainen, joka Virossa varasti sikäläisen menehtyneen sotilaan henkilöllisyyden välttääkseen oikeuden kotimaassaan. Pohjan poikana hän tuli Suomeen ja sai kansalaisuuden pikaisesti, vain muutamassa kuukaudessa.

Suomessa hän oppi hierojan ammatin, ei tosin Helsingin yliopistossa, kuten hän muistelmissaan väittää, vaan tyttöystävänsä äidin migreenihoitoja seuratessa.

Koskinen on tullut erinäisten dokumenttien ja aihetodisteiden kautta siihen johtopäätökseen, että Kersten oli jonkinlainen kolmoisagentti. Päätelmä toisi jotakin järkeä Kerstenin väitteisiin ja elämän käänteisiin.

Tiedä sitten. Ehkä asia joskus paljastuu, ehkä ei. Suosittelen podcast-sarjaa kuunneltavaksi.



* Tapaus Felis Kersten. Yle Areena



maanantai 11. maaliskuuta 2019

Akun onnellisimmat seikkailut

Huuto.netissä tämä yksilö huudettiin 350 eurolla.
Tammikuussa kirjakauppoihin piti tulla ranskalaisten Lewis Trondheimin ja Keramidasin tekemä Aku Ankka -kirja Onnellisimmat seikkailut. Teos oli painettu eurooppalaisena yhteispainatuksena jo viime vuoden puolella, ja nettikaupoista kirjaa oli tarjolla jo joulukuussa.

Vuoden vaihteessa Sanoman varastoja tyhjennettiin. Reippaat määrät myymättömiä kirjoja vietiin makuloitavaksi. Varastotila maksaa, ja kirjamarkkinoiden syklien kiihtyessä tavara vanhenee nopeasti. Kirjoja ei kannata monia vuosia pitää saatavilla.

Varastojen putsauksessa sattui inhimillinen erhe. Makuloitavien joukkoon joutui myös lähes koko painos vielä virallisesti ilmestymättömästä Onnellisimmista seikkailuista. Kirjan ilmestymistä odotelleet huomasivat, että teos salaperäisesti katosi kirjalistoilta ja nettikirjakaupoista.

Uteliaimmat tiedustelivat asiaa Sanomalta, josta kerrottiin kirjojen olevan paperimurskaa. Joulukuussa oli ehditty myydä ja postittaa 108 kappaletta kirjoja. Muita ei sitten enää ole olemassakaan. Uusintapainosta ei ainakaan pian ole odotettavissa, koska uuteen yhteispainatukseen ei nopeasti näytä olevan tarvetta.

Syntyi siis keräilyharvinaisuus, tai ainakin keräilykirja. Ensimmäisestä huutonettiin kaupaksi tulleesta kappaleesta huudettiin 350 euroa. Ehkä hintataso ei ihan noin korkeaksi seuraavista kappaleista nouse.


* Kvaakissa on keskusteltu tapauksesta


LinkWithin

Blog Widget by LinkWithin

Viimeisimmät kirjoitukset