Hiljan edesmenneen Jean Baudrillardin (1929-2007) kirjoituskokoelma ’Terrorismin henki’ tarjoaa koko joukon mahdollisuuksia pohtia syyskuun 11. päivän 2001 tapahtumia. Teokseen on koottu neljä intellektuellin kirjoitusta vuosilta 2001-2002. Jos jätämme syrjään amerikkalaisten arroganssista johtuvat selitykset, Baudrillardin keskeiseksi oivallukseksi jää se, että isku New Yorkin kaksoistorneihin oli jotakin, josta unelmoimme, mutta emme toivoneet.
Baudrillardin mukaan terrorismi on jotain globalisaation tuottamaa. Globaalille mahdille ei ole pahinta joutua hyökkäyksen kohteeksi, pahinta on tulla nöyryytetyksi. Isku laskelmoivan kapitalismin symboleihin oli nöyryytys pahimmasta päästä, mutta järjestelmän kannalta tarpeellinen.
Nykymuotoisen globalisaation juuret ovat 1950-60-lukujen Hongkongissa, jossa ankarasti pelättiin kommunismin aavetta. Milloin Kiina ottaisi omansa takaisin? Oli siis tahkottava rahaa kuin viimeistä päivää.
1990-luvun alkupuolella Baudrillard kirjoitti vuoden 2000 symbolisesta merkityksestä. Millennium tarjosi viimeisen päivämäärän kaikille länsimaille Hongkongin tuotantotapaan ja -laatuun.
Vuosi 2000 tuli ja siirtyi menneisyyteen ilman maailmanloppua tai Kristuksen toista tulemista. Globaalilta kapitalismilta katosi peruste toimintatavoilleen hetkeksi, mutta 11.9.2001 se sai uuden perustan. Terroristi tyhjyydestä saattaisi koska tahansa tulla ja likvidoida olemassaolomme ilman meille ymmärrettävää syytä. Globalisaation kannalta tapahtuma oli unelman täyttymys: jatkuva uhka ilman viimeistä päivämäärää, pysyvä lupa maksimoida voittoja kaikin mahdollisin keinoin. Kommunismin aave tuli korvattua terrorismin hengellä.
Tässä mielessä olisi helppo uskoa, että iskut olivat CIA:n järjestämiä. Salaliitto.
Baudrillard ei usko globalisaation vastaisen liikkeen kykenevän torjumaan muutosta. Pyrkiessään hidastamaan maapalloistumista se on jo hyväksynyt tulevaisuuden vääjäämättä tapahtuvaksi. Globalisaation ’estämiseksi’ voi toimia vain ainutkertaista, omaehtoista ja erilaista vaalimalla. Olisi tuettava yhteismitattomuutta. Olisi pelattava omaa peliä omilla pelisäännöillä, kuten terroristit tekivät. Väkivalta ei ole ainoaa ainutlaatuista, se voi olla mitä tahansa vaikkapa kielen, taiteen, ruumiin tai kulttuurin alalta. Lopputulosta on etukäteen kuitenkin mahdoton ennustaa, se voi olla joko paras tai pahin mahdollinen. WTC-iskuissa toteutui jälkimmäinen.
Jean Baudrillard: Terrorismin henki. Tutkijaliitto 2007.