torstai 19. heinäkuuta 2007

Zappojen sarjakuvakokoelma

Tuoreen Valittujen Palojen numeron (heinäkuu 2007) mukaan Frank Zapan sarjakuvakokoelmiin ei kuulunut Hämähäkkimies -lehtiä. Näin ainakin kertoo Zapan poika Ahmet (s. 1974). Pelkkää laatusarjakuvaa, olettaisin Frankin kokoelman olleen. Lukiolaisiässä Ahmetin kun piti Spidermaninsa itse ostaa, kun hän havaitsi sarjakuvat erinomaiseksi luettavaksi dyslektikolle.

Valittuille Paloille sanelemassaan jutussaan Ahmet Zappa kertoo tuoreen, WSOY:n suomeksi julkaiseman kirjansa syntytarinaa. Kirjan filmioikeudet Disney osti jo ennen teoksen ilmestymistä. Siksi varmaankin Ahmet toteaa sanelussaan:

Vaikka vanhempani olivat rockmuusikoita, he eivät kuitenkaan koskaan käyttäneet huumeita


Sarjakuvaa on turhaan pitkään (ja edelleen?) aliarvostettu. Ahmet Zapan dysleksiaa Hämäri siis kovasti paransi. Ties miten "normaali" Ahmetista olisi tullut, jos hän olisi saanut Hämähäkkimies -lehtiä luettavakseen kymmentä vuotta aiemmin.

Soile Kaukoranta totesi 1999 näin:

"Sarjakuvassa pystytään yhdistämään kuvaa ja tekstiä varsin monella tavalla, joka ylittää kieli- ja käsitysrajoja. Tällä tapaa voitaisiin myös ohittaa kielivaikeuksia. Sarjakuva voi myös antaa ihmisille uusia ahaa elämyksiä, jotka ovat aina arvokkaita. Sarjakuvan käyttöön asettaa ainoastaan mielikuvitus rajat."


Opetusministeriö voisi jollakin tavoin asiaan suopeasti suhtautua.

Kääntäjä Soile Kaukoranta: Sarjakuva auttaa kieltenopetuksessa (Kirjatyö)