Tänään Teemalla päättyi saksalainen tv-kronikka Kotiseutu (Heimat). Hieno, sukupolvien yli kehityskulun piirtävä sarja, jonka seuraajia on esimerkiksi tanskalaisten Sukukronikka. Kotiseutu on mielessäni iskostunut yhteen Martin Heideggerin 'silleen jättämisen' kanssa. 1950-luvulla Heidegger piti puheen, jossa hän oli huolissaan ihmisen ja koneen välisestä suhteesta ja kasvavasta juurettomuudesta. Mestari Eckhartilta löytyi tarkoitukseen sopiva sana (Gelassenheit): eikö asiat voisi jättää silleen?
Puheen jälkeen monien asioitten on toivottu jäävän silleen. Olipa välillä jopa muotia jättää tietokoneensa silleen, olla hankkimatta kaikkia uusia rauta- ja softapäivityksiä.
Silleen jättämisen ajatuksiin törmää mitä erilaisemmissa yhteyksissä. Esimerkiksi vaikka tietojohtamisen (asiantuntijaorganisaatioiden johtamisen) strategioissa. Personoiva strategia korostaa, että uuden tiedon luomista ei voi liikaa nopeuttaa, systematisoida tai koneellistaa. Kun pienille tiimeille annetaan aikaa olla kasvokkain ja maksetaan reilu palkka, ne luovat uutta, tuotekehittävät ja räätälöivät uniikkeja ratkaisuja. Muutoin syntyy vanha uudessa paketissa.
Mutta eipä ole taidettu jättää asiantuntijaorganisaatioitakaan silleen, vaikka sitä suositellaan. Mutta ainahan nykymaailmassa voi palkata kallispalkkaisia konsultteja pienissä tiimeissä ajan kanssa kasvokkain luomaan uutta, tuotekehittämään ja räätälöimään uniikkeja ratkaisuja.
Jos on varaa.