maanantai 17. joulukuuta 2007

Sarjakuvaopastusta

Tänään kirja-arvio:

Mari Ahokoivun tuore Sarjakuvantekijän opas (BTJ 2007) päivittää tietomme tämän valloittavan kirjallisuudenlajin tekemisen saloista – kokonaan sarjakuvana. Paljon onkin ehtinyt tapahtua niin tekniikoissa kuin sarjakuvissa itsessään Ahlqvist-Kutilan oppaan ilmestymisestä (Kemin sarjakuvakeskus 1988). Kemiläisetkin ovat uuden oppaan julkaisseet, Ilpo Koskelan Pienen oppaan sarjakuvien piirtämiseen (Lasten kulttuurikeskus Sarjis 2007).

Onhan toki tuossa välissä julkaistu sarjakuvaseuran sivuilla Reima Mäkisen Kupla-akatemia ja viime vuosina kiihtyvään tahtiin pääasiassa japanilaista tuotantoa olevia mangapiirrosoppaita. Ahokoivu ja Koskela kuitenkin ponnistavat länsimaisesta, tai sanottakoon suomalaisesta sarjakuvantekemisen traditiosta.

”Kirjan tarkoitus on auttaa aloittamaan”, määrittelee Ahokoivu alkusanoissa. Se kuvaakin hyvin teoksen sisältöä. Liikkeelle lähdetään tarinan tärkeydestä. Ahokoivu kehottaa kokeilemaan kaikkea, etsimään, erehtymään, korjaamaan ja löytämään. Kuljetaan ideasta käsikirjoitukseen, luonnoksista omakustanteisiin, nettisarjakuviin ja sarjakuvablogeihin.

Ilpo Koskelan opas on nimensä mukaisesti pieni, 20-sivuinen piirtämisen perusteisiin pureutuva kirjanen. Koskela tukeutuu perinteiseen oppikirjailmaisuun kertoen tekstin ja kuvituksen avulla. Pienessä oppaassa käydään läpi ideoinnin ja piirtämisen vaiheet klassisen sarjakuvanteon mukaisesti. Näin Koskelan opas on kuin täydennys Ahokoivun teokselle.

Molemmat oppaat on suunnattu lapsille ja nuorille. Kemissä sijaitsevan Lasten kulttuurikeskus Sarjiksen valtakunnallinen erityistehtävä on juuri lasten sarjakuvakuvatoiminnan kehittäminen. Ahokoivun opas sopii isommillekin lukijoille, vaikka BTJ:n mainosmateriaali sitä erityisesti nuorille suosittaa.

Ahokoivun teoksessa silmiinpistävää on välineiden arvottaminen kalliiksi ja edullisiksi. Harjoituksissakin nousee esille työekonomia, harjaantuminen tekemään nopeasti. Mutta eihän rahaa voi harrastuksessakaan ohittaa, ja tästä(kin) harrastuksesta voi kasvaa ammatti. Ja onhan toki nopeasti tekemisessä oma tekniikkaa harjaannuttava puolensa.

Ahokoivun opas on sujuva luettava, joka pitää otteessaan loppumetreille saakka. 11-vuotias tyttäreni luki teoksen kertaistumalta. Ideoita näkyy tarttuneen hänen perhepiirissä ilmestyvään ”pienlehteensä”.

Mari Ahokoivu. Sarjakuvantekijän opas. BTJ 2007. 141 s.

Ilpo Koskela. Pieni opas sarjakuvien piirtämiseen. Lastenkulttuurikeskus Sarjis 2007. 20 s. (Julkaisutiedote Kemin sarjakuvakeskuksen uutisissa)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti