tiistai 5. helmikuuta 2008

Niiskun lentohärveli


Angoulêmen klassikkopalkinnon myötä Muumit ovat kiistatta nousseet erottamattomaksi osaksi maailman keskeistä sarjakuvaperintöä. Muumien sarjakuvaseikkailuista on kirjoitettu vähän verrattuna siihen mitä kirjoista tehty. Juhani Tolvanen on kuitenkin uurastanut kiitettävästi saralla.

Muumien maailmanmaine syntyi kiistatta sarjakuvien myötä. Tove Jansson palkattiin englantilaiseen The Evening Newsiin kesällä 1954 ja ensimmäinen strippi ilmestyi 20. syyskuuta mainoskampanjan saattelemana. Parhaimmillaan Muumit seikkailivat yli 40 maan sanomalehdissä.

Scott McCloudin teorian mukaan hyvässä sarjakuvassa on realistiset taustat ja ikonimaiset hahmot. Näin lukija pääsee parhaiten mukaan. McCloud mainitsee parhaina esimerkkeinä tästä tietysti Hergén ja mangan.

Kun Hergé rakenteli pienoismalleja ja niistä otettujen valokuvien pohjalta teetätti taustoja, niin miten samanlainen realististen taustojen tekeminen näkyy Muumeissa? Ovatko Muumit poikkeus McCloudin säännöstä?

Eivät.

Vaikka tekniset laitteet Muumeissa ovat mitä ovat (otsikon Niiskun lentohärveli on aavistuksen harhaanjohtava, koska se on tuttu animaatiosarjasta, mutta kuvaava esimerkki kuitenkin -- aamun Pikku Kakkosissa on Niisku jo sinikopioita tehnyt, laaksolaiset talkoilla työpajan rakentaneet ja härvelin runkoakin on vilautettu, tästä huolimatta menee vielä pari kuukautta kun lentohärvelin toiminnassa näemme. Tänään tulee jakso 26, jaksossa 75 lentohärveli on valmis koelennolle), niin realistinen taustoitus ei jää puuttumaan. Katsokaapa ompelutarvikkeita, keittiövälineitä, huonekaluja jne, se on vain toisaalla.

Se on rikkautta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti