Ennen kuviteltiin, että eräiden eläinten ja kasvien pelotuskuviointi perustuisi mahdollisen hyökkääjän vihollisen matkimiseen. Esimerkiksi joidenkin perhoslajien siipien täpliä ajateltiin saalistajan vihollisen "silmiksi", jotka pelottivat saaliin etsijän karkuun ettei tämä itse joutuisi syödyksi.
Tiedeuutisten siteeraamat Cambridgen yliopiston eläintutkijat ovat kuitenkin romuttaneet tuon uskomuksen. Koesarjassa keinotekoisten perhosten siipiin kirjailtiin erilaisia kuvioita. Pyörein silmätäplin varustetut tekoperhoset eivät selviytyneet lintusaalistajien yrityksiltä sen paremmin kuin perhoset, joiden siivissä oli muita merkkejä.
Linnut välttivät sen sijaan niitä perhosia, joiden siivissä oli joko kokonsa tai lukumääränsä puolesta selvästi havaittavia merkkejä. Merkin silmämuotoisuudella ei siis ollut merkitystä, joten vanha teoria joutaa tieteen historiaan.
Tutkija Martin Stevensin mukaan linnut välttivät yhtä todennäköisesti niitä perhosia, joiden siivissä oli palkkien tai neliöiden kaltaisia merkkejä.
"Tämän perusteella on pääteltävä, että silmätäplät torjuvat saalistajia tehokkaasti, koska ne ovat selvästi näkyviä – eivät siksi, että ne muistuttaisivat saalistajan omia vihollisia,” tiivistää Stevens ryhmänsä tutkimustulokset.
Vanha teoria on vaikuttanut muun muassa Palombian viidakon eläimistöön. Monte Urticandossa elävän pelokkaan ja myrkyttömän imalipusram -käärmeen puolustuskeino on kieltämättä koominen. Gatogordo on saanut tuta karvoissaan marsupilamin vihan niin monta kertaa, että imalipusram saa olla rauhassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti