[Kun uusia lehtiä ei ole ilmestynyt ruodittavaksi, jatketaan lankalauantaisen parissa.]
Savon Sanomat kertoo, että Lepikon Torpan katto aiotaan uusia. Pärekatto uusitaan perinteisin menetelmin. Lepikkosäätiön palkkaamat miehet ovat jo aloittaneet työn valikoimalla tarkoitukseen sopivia puita.
Ilmastonmuutos näkyy tässäkin työssä. Päreiksi kelpaavat puut ovat harvassa, katontekijät etsivät sopivia soilta ja kallionrinteistä. Lahoamaton ja kestävä päre saadaan ainoastaan tiukkasyisestä, siis hitaasti ja rauhassa kasvaneesta puusta.
Sellaiset ovat hakusessa Pohjois-Savossakin.
Lepikon Torppaan liittyy yksi taloushistorian metodologian tärkeä seikka. Yritysten ja niiden asiakkaiden toiminnan selvittämisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että myös kuitit säästetään. Yleensähän arkistoja seulottaessa ensimmäinä hävitettävien asiakirjojen joukkoon päätyvät kuitit. Ne vievät paljon säilytystilaa ja niiden tietojen uskotaan olevan kirjanpitoon tarkasti kirjatun.
Näin ei yleensä kuitenkaan ole.
Kuittien avulla voidaan selvittää yritysten kauppakumppaneita, raaka-aineiden ja ostopalvelujen lähteitä.
Kuittien avulla voi selvitä myös muitakin historiakultuuria kiinnostavia asioita.
Urho Kekkosen oman kertoman mukaan talo olisi ollut piiputon (l. savupirtti) hänen syntymänsä aikaan. Tieto kyseenalaistettiin, sitä ehdittiin välillä pitää propagandana, jonka avulla Kekkosen vaatimatonta syntyperää korostettiin.
Kunnes Maaningan Käärmelahden kylässä aloitettiin kylähistorian kirjoittaminen. Kylällä oli muinoin ollut tiilitehdas, jonka arkistot ovat kohtalaisen hyvin säilyneet. Kylähistorian tekijöiden käydessä omaan kotiseutuunsa liittyviä aineistoja, tiilitehtaan papereista löytyikin kuitti, jonka mukaan Kekkosen isä osti piipputiilet torppaansa varten vasta vuonna 1901.
Näin kuitin avulla tuli oikeaksi todistetuksi Kekkosen syntymä piiputtomaan torppaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti