Joensuun Utra oli 1700-luvulla perustetun vesisahan ympärille kasvanut tehdasyhteisö, jonka kukoistuskausi oli 1800-luvun lopulla. 1880-luvulla Utrassa oli kirjoilla viitisen sataa henkeä, mutta jo 1900-luvun alussa sahan toiminta lakkasi. Uusi omistaja vei puun Kotkaan sahattavaksi.
Utra jäi ilman ilman tehdasta, siitä tuli asuinalue toisaalla töissä käyville. Voi kurjat, raukat ja polot. Uitto sentään jonkun työllisti.
Näinkö nimi oli enne?
Kotuksen Etymologinen viitetietokanta ei tiedä utralle merkitystä kertoa. Olli Nuutinen on kirjoituskokoelmassaan Hetkisen pituus (SKS 1994) intoutunut selvittelemään mitä utralla oikeastaan tarkoitettu.
Nuutinen on saanut kokoon Lönnrotia paljon suuremman esimerkkiaineiston. Muun muassa sellaisen sananpläjäyksen kuin 'oli humalassa kuin utru' Säämäjärveltä.
Erilaisten yhteyksien kautta hän päätyy päätelmään, että utra on saukkoa tarkoittava sana. Tuo vedessä sulavasti liikkuva nisäkäs on maalla kovin kömpelö, siitä tuo humalaiseen vertautuminen. Latinaksi lutra lutra.
Kun saukko on kovasti harvinaistunut, on pariinkiin otteeseen sukupuuton partaalla käynyt, niin vanhemman rinnakkaisnimen merkitys on unohtunut.
Kovasti uhanalaisilta nuo tehtaiden ympärille rakentuneet yhteisöt nyt vaikuttavat. Kalevan taloustoimitus viikolla vakuutteli, että meren rannalla oleva tehdas on turvassa.
Tiedä sitten. Olihan se Summakin meren äärellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti