Euroopan hiili- ja teräsyhteisönä alkunsa saanut EU on täysin höpnaadilla lyöty, kun se taloustaitajien koordinoimana yritti hankkia itselleen taiteen avulla positiivista julkisuuskuvaa. EU:n komissio järjesteli nettisivun, jonka kautta saattaisi tutustua joidenkin kansallisten kirjailijoiden, säveltäjien, taiteilijoiden yms. tuotantoon ja kuvalliseen ilmaisuun.
Tämän pienen pienen sivuprojektin nimeksi oli annettu juhlavasti Europeana. EU:n komission puheenjohtajan José Manuel Barroson kiertojuttu aiheesta julkaistiin Kalevassakin (21.11.).
Barroson jutussa kerrottiin, miten oululainen matematiikan opettajakin saattaisi Newtonin alkuteoksia selailla tai bulgarialainen bibliofiili voisi tutkailla irlantilaisten munkkien käsintekemiä kirjakuvituksia.
Innovatiivinen internetteknologia näin viimein saattaa saada sen kuvitteellisen pakistanialaisen aasinajajan ja Lontoon Cityn meklarin kokemaan uudessa viestintäyhteisössä sielunveljeyttä toistensa kanssa.
Hiili- ja teräskoordinaattorit pahasti vain aliarvioivat tällaisten paikallisten, kansallisten kulttuurihömppien kuin Sibeliuksen, Baudelairen, Beethovenin, Danten ja Vermeerin tekeleiden kiinnostavuuden internetkäyttäjien keskuudessa.
Palvelu jumiutui alkuunsa. Ei oltu ajateltu, että yli kymmenen miljoonaa internettaajaa voisi olla tunnissa kiinnostunut tuollaisesta paikallisesta, nurkkakuntaisesta kulttuurituotannosta.
Tökkäsi alkuunsa tutustuminen. Pääsin etusivulle, jossa tuolloin esiteltiin tarjolla olevan muun muassa sellaisen saksalaisen johtajan kuin Adolf Hitler piirroksia. Ei ollut sama kuin Veikko Huovisen Veitikassa julkaistut, joten saattoivat ihan aitojakin olla.
Seuraavan kerran Barroson kuvaama "koko eurooppalainen kulttuuriperintö" on mahdollisesti kaikkien internetkäyttäjien katseltavissa joulukuun puolivälissä. Kunhan koneet saadaan isommiksi vaihdettua.
Siis tarkoitatko tätä härpäkettä
VastaaPoistahttp://dev.europeana.eu/index.php
?
Sitäpä. Varsinainen aineistohan on/oli tarjolla www.europeana.eu -osoitteen takana.
VastaaPoistaTyly kyltti siellä opastaa nyt vain.
Hei, tämä ei mitenkään liity asiaan, mutta pari päivää sitten huomasin, että Brysselin meron Stockel.aseman koristeena on mahtavat Hergé freskot. molemmin puolin asemalaituria. Pitäisko ne kuvat vai oletko jo nähnyt ne. OVat muuten metrojunan pituisia. molemmat.
VastaaPoistaMoi,
VastaaPoistaja kiitos viestistä, saa tänne muutenkin kommenttia heittää kiinnostuksen aiheista. En paikan päällä valitettavasti ole päässyt freskoja tai seinämaalauksia näkemään, mutta netin kautta olen koettanut seurata sellaisten olemassaoloa.
Esim. tuolla saattaisi tarkoittamasi työt olla?
Brysselin lisäksi sarjakuvaseinämaalauksia on ainakin Angoulemessa, jossa
on myös Rue de Hergé.
Tintti-uutisista mainittakoon, että perjantainahan Pariisissa oli
huutokaupauttu Hergén kirjeitä n. 300 kappaleen kasa vuosilta 1921-n.1950. Maksettu niistä oli 112000 euroa, paljon enempi kuin oli odotettu. Jos oikein ymmärsin, niin jokin antikvariaatti osti, ja sieltä yksittäin sitten voisi kysellä...
Kirjeiden myyjä oli Georges Remi Jr., Hergén veljenpoika. Samasta nimestä huolimatta hänellä ei ole mitään tekemistä Hergén perinnön hallinnoinnin kanssa.
Kirjeet ovat ilmeisesti olleet elämäkerturi Goddinin käytettävissä, joten niistä ei suurta uutta ilmenne.
Leski ja Moulinsart ilmoittivat jo ennen huutokauppaa, etteivät he aio käydä huutokisaan.