Iisalmessa on viimeiset kymmenen vuotta taitettu peistä Korolaisen talon kohtalosta -- aivan turhaan. Vuonna 1998 perikunta toivoi asiaan nopeaa ratkaisua ja kaupunginarkkitehti sellaista tarjosikin. Talo on kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti tärkeänä suojeltava.
Mutta se taisi perikunnan ja kaupungin teknisen toimen mielestä olla väärä ratkaisu, koska hallinnossa se äänestettiin nurin. Grynderi kuiskutti äänekkäästi halustaan rakentaa paikalle hissillinen kerrostalo (siis vähintään neljä kerrosta?).
Tukkukauppias August Korolaisen talo on vuodelta 1925 ja sen on suunnitellut arkkitehti Kerttu Rytkönen. Karjalankadun toisella puolen on suojeltu rakennus ja Kirkkopuisto on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi kaupunkiympäristöksi. Korolaisen talo on itsekin saanut arvostushuomiota. Korttelissa sijaitsevilla kaikilla rakennuksilla on kulttuurihistoriallisia arvoja, erikseen ja erityisesti kokonaisuutena.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että kokonaisuus tullaan menettämään. Lopullisia päätöksiä asiasta tehdään kuitenkin vasta ensi vuoden puolella. Toivottavasti uudessa valtuustossa ymmärretään, että vanhaa kaupunkia pitää kunnioittaa. Korkeaa kerrostaloa paikalle ei voi millään muotoa ajatella, uudisrakennus voisi olla vain nykyisen mittasuhteinen. Perikunta tietysti näkee, että vanhaan monimetriseen huonekorkeuteen mahtuisi kaksi nykyhuonekorkuista kerrosta, mutta muuttaisiko elämän taloudellisesti autuaaksi, jos neljän huoneiston sijaan olisi vuokrattavana kahdeksan?Perikunnan edustaja on laajasti Iisalmen Sanomissa kertonut pienituloisuudestaan ja toisaalta myös haluttomuudestaan luopua perinnöstään. Korjausrakentamiseen ei kuulema ole rahaa ja vuokratuloilla ei saisi korjausvelkaa lyhennettyä.
Tuskin uuden talonkaan rakentamisen kuluja vuokratuotoilla saisi katetuksi kovin nopeasti. Vanhan korjaamiseen ja kunnostamiseen saisi rakennusavustuksia, uuden rakentamiseen ei. Korjausavustuksetkin kannattaisi ottaa laskelmiin mukaan, arvoisa perikunta.
Korolaisen talo Iisalmessa tulee säilyttää ja korttelin täydennysrakentaminen sopeuttaa siihen
VastaaPoistaMuseovirasto on 5.5.2009 antanut Iisalmen kaupungille lausunnon asemakaavan muutoksesta, joka koskee Iisalmen keskustassa, valtakunnallisesti merkittävässä Kirkkopuiston kulttuuriympäristössä sijaitsevaa aluetta. Asemakaavan muutoksella määritellään Kirkkopuiston varrella korttelissa 47 sijaitsevan Korolaisen talon (arkkitehti Kerttu Rytkönen, 1925) sekä korttelin etelälaidalla sijaitsevan Savonkatu 25:n liikerakennuksen (arkkitehti Eino Pitkänen, 1937-1938) ja varastorakennuksen mahdolliset suojelumääräykset sekä korttelin uudis-/lisärakentamisen määrät ja käyttötarkoitukset. Esitetty kaavamuutosehdotus ei sisällä suojelumerkintöjä. Korolaisen talo on 1920-luvun klassismia ja arkkitehti Kerttu Rytkösen tuotantoa hyvin edustava rakennus. Korolaisen talon kaltaiset puiset, 1900-luvun alkupuolen asuinrakennukset ovat harvinaistuneet Iisalmessa, ja rakennus on eräs viimeisistä säilyneistä puukaupunkivaiheen porvaristaloista. Arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelema, funktionalistinen liikerakennus edustaa harvinaistuvaa 1930-luvun liikerakentamista. Pitkäsen merkitys mm. liikerakennusten arkkitehtina on viime vuosina saanut lisää huomiota. Asemakaavaehdotus vähentää toteutuessaan kaupunkiympäristön historiallista kerroksellisuutta ja köyhdyttää sitä asuinympäristönä. Korolaisen talolla on tärkeä merkitys osana Kirkkopuiston kaupunkikuvaa tukevaa puutalorakentamista, samoin kuin Karjalankadun katukuvaa erityisesti Iisalmen teatteriyhdistyksen talon parina. Rakennuksen säilyttäminen tukee Iisalmen keskustan kaupunkikuvallisen eheyttämisen tavoitetta. Korolaisen talo on varustettava asemakaavassa sr-merkinnällä ja sopivalla määräystekstillä, joka turvaa rakennuksen säilymisen ja muutosten sopeuttamisen jo olemassa olevaan rakentamiseen. Korttelin täydennysrakentamisen tulee mittakaavaltaan, materiaaleiltaan ja muilta arkkitehtonisilta ratkaisuiltaan sopeutua Korolaisen taloon. Nyt ehdotettu kolmi- ja kaksikerroksinen uudisrakentaminen Kirkkopuiston puolella on ylimitoitettua. Myös jo kaavoituksen varhaisessa vaiheessa vähälle huomiolle jätetty Eino Pitkäsen liiketalo olisi muutettunakin ansainnut vakavamman suojeluharkinnan.Museoviraston lausuntoja 21/2009
Lisätään vielä tietoja uudisrakentamisen määrästä. Savon Sanomat maaliskuussa kertoi, että Korolaisen talon paikalle saisi rakentaa peräti 1400 ja tontille vielä lisäksi 1100 neliötä.
VastaaPoistaMäärät tuntuvat uskomattoman suurilta, museoviraston huomautus "ylimitoituksesta" on hyvinkin aiheellinen.
Talolle taitaa käydä sittenkin hyvin. Perikunta ja kaupunki ovat päässeet yhteisymmärrykseen ja talo siirtynee kaupungin omistukseen. Iisalmen Sanomat
VastaaPoista