Halvimmat myynnissä olevat omakotitaloneliöt löytyvät nyt Kemistä. Haukkarin kaupunginosassa on myynnissä 150 neliön vuonna 1929 rakennettu talo, jonka pyyntihinta on kuusitoistatuhatta. Katso kuvat täältä!
Taloa kaupataan remonttitaitoiselle, ei tonttina, jolla on 'purettavat rakennukset' kuten tämän tapaisia kohteita tavallisesti. Kemistä löytyy yli sadantuhannen euron kerrostalokolmioitakin, joten on se ihan oikea kaupunki, kiinteistösijoittajan näkökulmastakin.
Lehtitietojen mukaan kiinteistöihin sijoittaminen olisi nyt suotavaa ja ehkä kannattavaakin. Jari Sarasvuokin oli sijoittanut miljoonan yhtiöön, joka oli ostanut viisisataa yksiötä ja kaksiota pääkaupunkiseudulta vuokra-asunnoiksi. Joku tunnettu jääkiekkoilijakin oli sijoittanut samaan firmaan parin viikonlopun, ehkä peräti koko kuukauden rällyyrahat.
Kannattaisiko kansalaisen tehdä samoin? Siihen lehtijuttu ei anna vastausta.
Vaikeuksiin joutuneiden ihmisten muuttaessa pienempiin asuntoihin yksiöiden ja kaksioiden vuokrat nousevat. Lama tai ei, asuminen maksaa entistä enemmän.
***
Sattumalta törmäsin nurmijärveläiseen firmaan, joka tuo maahan parakkeja ja väliaikaistiloja. Uusi Progress-modulirakentamisen mallisto olisi tarjolla tänä vuonna. Tiloja kaupataan toimisto- ja myyntitiloiksi.
Modulirakentaminen palauttaa väistämättä mieleen 1970-luvun alun asuintalohankkeet. Omakotitalosta haaveileville oli tarjolla moduleista, kuin legopalikoista koottavia asuintilaratkaisuja. Öljykriisi ja lama sysäsivät modulit asuinrakentamisen lyhytaikaiseksi oikuksi.
Olisiko Progress-moduleista asuintiloiksi? Saisiko sellaisessa asua?
Ainakin toimistona, kauppana, päiväkotina ja kouluna niitä saanee käyttää.
(lupaan, etten ainakaan joka päivä ala viljellä tuota nettilehtien inhoittavaa tapaa otsikoida juttujaan. Kuvan kemiläinen talo ei liity juttuun)
Lisäys 28.02.09:
Halvimmat neliöt nyt ovat Ylivieskassa. Mummonmökki (48 neliötä) on valitettavasti rakennettu osittain naapurin tontille (1949), joten ostajan pitää siirtää sitä.
Lisäys 06.04.09:
Halvimmat neliöt nyt ovat Kokemäen Tulkkilassa. 205 neliöinen talo on keskustan asuinalueella, ilmoituksen mukaan 1900 rakennetussa talossa on 11 huonetta ja viisi keittiötä.
Lisäys 17.07.2009:
Halvimmat neliöt nyt ovat Joensuun Hoilolassa. Sata neliöisen, vuonna 1955 valmistuneen talon saa haltuunsa 15000 euron lähtöhinnasta tinkaamalla.
Lisäys 13.5.2010:
Halvimmat kerrostaloneliöt ovat Kajaanin Otanmäessä. 3h+k 66 neliötä 13000 e.
Halvimmat neliöt nyt ovat Joensuun Koverossa. 170 neliöinen, perinteinen kaupparakennus 18000 e.
Lisäys 21.8.2010:
Halvimmat neliöt nyt ovat Posion Jumiskossa Morottajantiellä. 4h + k + s + 2wc + 2 liiketilaa + kylmiö + iso varasto, yhteensä noin 370 neliötä 11500 e.
Lisäys 22.10.2010:
Halvimmat neliöt nyt ovat Kemin Rytikarissa. Kerrostalossa 3h + k, 50 neliötä, hintapyyntö 12700 e (+700 e velkaosuus). Taloyhtiössä on meneillään putkiremontti, jonka lopulliset kustannukset eivät ole vielä tiedossa - ne siis ostajalle.
Lisäys 5.4.2011:
Halvimmat neliöt nyt ovat Valtimon Sivakkavaarassa, jossa on myynnissä sataneliöinen, vuonna 1930 rakennettu omakotitalo. Talosta on tehty 7000 euron tarjous.
Edellinen kohde, Kemin Rytikarin kerrostalokolmio, on edelleen myynnissä. Putkiremontin kuluiksi on vahvistunut noin 9000 euroa.
Lisäys 18.9.2011:
Halvimmat kerrostaloneliöt nyt ovat Kajaanin Otanmäessä, 3h+k 55 neliötä, myyntihinta 5 458,27 € (velaton pyyntihinta 12 000 €).
Halvimmat omakotitaloneliöt ovat Posion Anetjärvellä, 2h+k+varasto, 128 neliötä, entinen, vuonna 1941 rakennettu kauppakiinteistö. Hintapyyntö 19 500 €.
Lisäys 14.3.2012:
Halvimmat kerrostaloneliöt nyt ovat Kaskisissa. 48,5 m² 2h+kk+vh+kph, velaton pyyntihinta 16 800 €.
Lisäys 22.2.2014:
Halvimmat rivitaloneliöt nyt ovat Närpiössä. 80,5 m² 3h+k+terassi, velaton pyyntihinta 12 000 €.
Lisäys 18.4.2014:
Kemijärvellä kaupunki myy vuokra-asuntojaan. Kolmiot 230 euroa per neliö.
Lisäys 22.01.2017:
Taivalkoskella Kalle Päätalon ystäville Asutusalueen koulu. Neliö rapiat 43 euroa.
Lisäys 12.3.2017:
Paltamon Kontiomäellä 62 m² kolmio, hintapyyntö 8900 €.
Ei Kemissä mitään vikaa puutu. Itsekin olen käynyt siellä useita kertoja, ajanut ohi sen tuhannen kertaa. Eräät parhaista ystävistänikin ovat joskus olleet sieltä tulleita. Mutta taustat ja elämäntilanne ovat aina olleet sellaisia, että en ole päässyt sinne muuttamaan. No joo. Kait sitä ihmiset usein muuttavat työn perässä, yleisin syy? Ensin työ, sitten asunto? En ole nähnyt tilastoja motiiveista (mikähän tieteenala vastaisi, sosiologia?). Ei ole enää ollut ilmeisen pitkään aikaan suoranaisesti nälän aiheuttama pakkoliike maassamme. Siis muutto. - Kemissä on jonniin verran rakennusperinnettäkin, onko Tornio siinä suhteessa ehkä vielä antoisampi?
VastaaPoista- - -
Modulitaloja.
1.) Mika Taanila teki '98 dokkarin Futuro -talosta (se oli just se oranssi muovinen ufo 60-luvulta). Ehtaa kotimaista muovia.
2.) Moduliajattelu kulkee kokokoko ajan meikän alalla mukana siellä taustalla, jonkunlaisena saavuttamattomana, sci-fi-teknologisena unena, niinkuin varmaan et ole voinut välttyä. Kaunis ajatus se jotenkin on. Käytännön toteutuksia ja ilmeisesti toimivia löytyy maailmalta, esim. Japanista.
3.) Olihan se Gullichsen-Kairamo-Vormalan modulinen, puurakenteinen kesämökkikin, 60-luvun lopusta, muistaakseni.
Sitten tulee vielä mieleen semmoinen
4.) amerikkalaisvalmisteinen harjakattoinen tyyppitalo 80/90-lukujen taitteesta, maamme asuntomessuille piruuttaan roudattuna (en ole ko. messuihmisiä), joka tuotiin kahdessa palassa. Siinä oli kokolattiamatto valmiina kaikissa huoneissa, myös kylppärissä.
5.) (Suomessakin nykyään ja tälläkin hetkellä joku toinenkin firma tekee ja toimittaa suoraan kokoonpanohallista tontille, ja yhdessä osassa. Nimeä en muista. Harjakattoinen oli. Ei noin modernistinen, jonka sinä löysit.)
Tuo minkä löysit on sinänsä aika mielenkiintoisen näköinen, tasakattoineen kaikkineen. Kiitos linkistä, täytyy tutkia. Voisi puhutellakin ostajia, joilla on jo melkein kaikkea, eivätkä halua perinteisen tyyppitalokuvaston näköistä ns. tuotetta.
Ja vielä kun sen saisi vapaasti aina siirtää ja rakentaa mihin haluaa, pelkällä ilmoituksella rakennusvalvontaan. Sitten monet olisivat äkkiä "omakotitalossa, kaupungin keskustassa, järven/meren rannalla". Olisi siinä ihmettelemistä kaikilla, "elävä kaupunkikuva"... No, asuntolaivathan ovat nyt kovasti tulossa, ainakin Helsinkiin. Siinä on teoriassa siirrettävyyttä ja kelluvaa keveyttä.
Noissa kokemissani modulitaloissa ei periaatteessa ole mielestäni ollut muuta vikaa kuin, että käytännön yksityiskohdat ovat olleet aika kökköjä, ja huoneessa sisällä on jonkinlainen asuntovaunumainen äänikumina läsnä lattiassa.
Ja nyt se oikea kysymys: Voivatko omakotitalotkin olla kertakäyttökulutushyödykkeitä, siinä kuten autot, ja joiden käyttöikä olisi vapaasti tehtailijan säädettävissä? Mitä seuraamuksia olisi ajallisessa mielessä? Syntyisikö kestävyyttä ja kestävää perinnettä?
Eivätkö ne omakotitalon ole erilaisten pakettirakaisujen myötä ole jo muuttuneet käyttöiältään rajoitetuiksi tuotteiksi? Tai ainakin niin, että jossakin vaiheessa elinkaarta (40 vuoden päästä) remontoiminen tulee kalliimmaksi kuin uuden vastaavan rakentaminen.
VastaaPoistaEhkä olen ymmärtänyt väärin. Ei ainakaan talon ikä - ei kerros- eikä omakotitalossa - näytä vaikuttavan sen myyntihintaan mitenkään.
Nykyään ainakin rakennusalalla tunnutaan suhtautuvan 40 vuotta ja sitä vanhempiin rakennuksiin siten, että koetaan niiden tulleen käyttöikänsä päähän. 1970-luvulla rakennettuja lähiöitä esitetään purettaviksi ensivuosikymmenellä uuden tieltä.
Niin sanotuilla käytettyjen asuntojen markkinoilla huoneistot, joilla on jäljellä kymmenen vuotta käyttöikää, ovat yhtä kalliita kuin ne, joilla on vuosia vielä 30 edessä.
Tämä huomiona. Ehkä olen vääristellen liittänyt kaksi toisiinsa täysin liittymätöntä seikkaa (rakentamisen ja asumisen).
Kai kaikella on joku käyttöikä. Rakentamisessa sellaiset tavoitteet ovat pudonneet pikkuhiljaa. Paradoksaalista, juuri siinä tilanteessa kun on edes ryhdytty keskustelemaan koko asiasta. - Sitten on samassa rakennuksessa, eri rakennusosille ja asennuksille luvattuja omia käyttöikiään. Jokin yleistavoite oli joitain vuosia sitten 80 vuotta, oliko nyt sitten kyse tietystä julkisesta rakennustyypistä. Muistaakseni asuinrakennuksessa se oli n. 40-50 vuotta. Mutta esim. vakiotyyppinen peltikatto lienee käyttöikänsä lopussa 15-20 vuodessa, jonkun mielestä. LVI-putkistoille on omat ikänsä, minkä monet tänä päivänä kitkeränä muistavat lompakkonsa paksuudessa. Jotakin yksittäistä rakennusta suunniteltaessa/rakennettaessa voidaan myös tehdä tietoisesti sellaisia ratkaisuja, jotta päästään vakiota pitkäikäisempään tulokseen, oli kyse yksittäisestä detaljista tai koko rakennuksesta. - Huom: Ei se käyttöiän loppu tarkoita sitä, että heitetään roskiin tai puretaan. Useimmat tilanteet voidaan korjata, ja järkevillä kustannuksilla. Vain poikkeuksellisen kokenut ja lahjomaton, ammattimainen kustannuslaskija osaa määritellä, tuleeko halvemmaksi purkaa.
VastaaPoistaTähän kohtaan on hyvä todeta, että minusta nuo käyttöikä/elinkaariasiat ovat aika suhteellisia. Joku on hoitanut/huoltanut hyvin, toinen on pahoinpidellyt. - Oma lukunsa ovat ns. saalistajat, jotka uusituttavat turhaan vaikkapa käyttökelpoisia ikkunoita taloyhtiöitä kiertäen, missä tärppäisi. Se kertoo siitä, että huollon/korjausten/muutostöiden suhteen asukkaat ovat mielestäni aikalailla kaikenlaisten yrittäjien (urakoitsijat, tuoteosavalmistajat, huoltoyhtiöt) armoilla. Kun mitään lakia tai määräystä ei ole, käyttöikäasioiden suhteen on vain ilmeisesti joitain ns. vakiintuneita toimintatapoja. Sitten saatetaan argumentoida vaikkapa tunnepohjalta, mikä sinänsä ei ole huono asia, mutta kyse saattaa olla rahastuksesta ja/tai tyhmyydestä. Viime tilassa ristiriitaiset asiat voidaan tietysti aina ruotia rosiksessa, riippuen osapuolten energisyydestä. - Hyvä tuuri on jos taloyhtiössä olisi joku asukas, jolla on edes jotain rakennusalan ammatillista taustaa ja kokemusta. Tulee halvemmaksi asukkaille.
En toki tarkoita sitä, että kaikkialla aina huijataan, mutta miten se nyt oli, "tilaisuus tuntuu tekevän..." jne. Ja paljon hyvää on tapahtunut: 90-luvulta lähtien rakennusvalvonnat ovat vaatineet huoltokirjaa aika monesta valmistuvasta kohteesta. Sekin on jo jotain.
Kaikki vaatii huoltoa. Se on tosi, eikä sitä voi paeta. On vale puhua jostain huoltovapaasta. Se löytyy käyttöiästä. Ja nykyään huollot tekee ammattilainen, koska asukkailla ei voi olla tietoja ja kokemuksia moderneista ja monimutkaisista rakenteista, osista ja rakennusaineista. Ennen talonpojat kykenivät tekemään melkein kaikki korjaukset itse, kun kaikki oli tehty moderniin suhteessa yksinkertaisemmin.
Mistä tämä lähtikään rönsyämään? Niin, voivatko moduleista kootut talot olla pitkäikäisiä. Jos on tehty "hyvää rakennustapaa noudattaen" (mikä fraasi pitää sisällään käsittämättömön laajasti erilaisia asiakokonaisuuksia), tai paremmin, ja lisäksi huollettu, niin mikä ettei. Aika tyylikkäiltä näyttivät nuo, mitkä olit löytänyt.
- - -
Ja vielä siitä asunnon hinnanmuodostuksesta. Siitä en ymmärrä paljoakaan. Samoja asioita olen ihmetellyt kuin sinä. On todennäköistä, että kaikki kulutushyödykkeet, joiksi asuinrakennuksestkin on kai sitten laskettava, ovat jälleenmyytäessä menettäneet osan ostohetken arvostaan. Joskus joku harva on suht isolla remontilla tehnyt ihmeellisen tempun, ja saanut myydessä enemmän, kuin ostaessa. Se on kuitenkin käytännössä marginaali-ilmiö. Sitten on tietysti suhdanteet: lasku tai nousu, jotka voivat pistää tilannetta uusiksi, suhteessa jonkuntakaiseen hetkeen. Sitten monia mitakin muuttujia, mm. kustannustason nousu (90-luvun lopusta 2000-luvulle), millä on yritetty selittää uusien asuntojen järjettömiä hintalappuja. Ja sitten on vielä kysynnän ja tarjonnan laki suhteessa kiinteistön sijaintiin: Joillain alueilla kysyntä ei koskaan laske, saattaa ehkä pysähtyä vain hetkeksi.
Lopuksi pari tuntemattoman henkilön mietelausetta:
- "Auton arvo on kolmen vuoden päästä ostosta puoliintunut."
- "Asuntojen hinnat Helsingin keskustassa eivät koskaan tule laskemaan."
- "(Pääkaupunkiseudulla) asuntojen hintaan vaikuttaa KOLME tekijää. Ne ovat: 1.) Sijainti, 2.) Sijainti ja 3.) Sijainti." Urbaanilegenda kertoo, että Helsingin asunnonvälittäjien tärkein työkalu on harppi, jonka piikki sijoitetaan Kolmen Sepän patsaan kohdalle kartalla.
Sori kun vei julkaisu aikaa, en koneen äärelle päivään päässyt.
VastaaPoistaNoita samansuuntaisesti ole pohdiskellut, ilman isoja rahoja ei voi kuin haaveilla.