lauantai 28. maaliskuuta 2009

Kiina-ilmiö ja Kiina-ilmiö


Tänään kolmekymmentä vuotta sitten Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa oltiin hätää kärsimässä. Pennsylvanissa Three Mile Islandin ydinvoimalakompleksin kakkosreaktorin ydin osittain suli. Valvomon mittaristo ei pelannut, ja toiminnan valvojat eivät havainneet että reaktori pääsi kuumenemaan liikaa.

Jos olisi kuumentunut vielä enempi, niin kiinalaiset maapallon toisella puolella olisivat saaneet ydinteknologialahjan amerikkalaisilta.

Tapaus oli pahin ydinvoimalaonnettomuus siihen mennessä. Tshernobylin onnettomuus löi sen sittemmin.

Ja sitten vielä ydinpommit. Illalla tullut Hiroshima rakastettuni (Alain Resnais, 1959) alkumuistutuksellaan alkoi pyörittää tuhokuvia mielessä.

Sanojen merkitys muuttuu. Kiina-ilmiöllä emme enää tarkoita Three Mile Islandin herättämiä pelkoja, vaan työpaikkojen karkaamista Kiinaan.

Ydinvoimaloita ei pitkilleen rakennettu missään ja käynnissä olevatkin päätettiin monin paikoin sulkea. Ohion Moskovaan suunnitteilla olleesta William H. Zimmerin voimalaitoksesta tulikin hiilivoimala, Three Mile Islandin vaikutuksesta.

Kunnes Olkiluoto III -reaktoria alettiin rakentamaan. Muutkin sen jälkeen ovat uusia laitoksia ryhtyneet rakentamaan, Yhdysvalloissa näyttäisi olevan kuusi hanketta meneillään. Alaskakin on saamassa omansa.

Toivottavasti uusien (tai vanhojen) ydinvoimaloiden henkilöstöä ei kohdella niin kuin työvoimaa yleensä, siis Kiina-ilmiöllä pelotellen. Haluaisin tietää, että motivoitunut, asiansa osaava ja riittävä henkilökunta on niissä varmistamassa laitoksien toimintaa.

Jos yhden Kiina-ilmiön pelko ydinvoimaloille riittäisi.


(kuva Resnaisin elokuvasta)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti