Eilen Aku Ankka täytti 75 vuotta. Useimmat joukkoviestimet ovat asian muistaneet, ja asiallisesti selvittäneet eilisen olevan Akun kuoritumispäivä, se maaliskuinen filmin kalenterissa juhlapäivä oli munintapäivä.
Aku Ankan synnystä ja elämänvarhaisvaiheista on julkaistu lukuisia tarinoita, jotka ovat keskenään hyvinkin ristiriitaisia. Käsikirjoittajilta on välillä eri maissa hyväksytty monenlaisia kertomuksia, joissa tietenkin kertomus on etusijalla, ei Ankka-universumin sisäinen loogisuus.
Tärkeintä on ollut hahmojen luonteen säilyminen.
Uutisissa kerrotut päivät ovat lyhytelokuvista. Syntymävuosikin tulee elokuvista, maailma sai tutustua Akuun ensimmäisen kerran Wilfred Jacksonin ohjaamassa Disney-lyhärissä Viisas kana kananen (The Wise Little Hen, 1934). Markkinoilla on juhla-DVD, joka sisältää tämänkin. Filmin ensi-ilta Yhdysvalloissa oli 9.6.1934.
Akun suosio kasvoi ja 1936 se oli kasvanut sellaisiin mittoihin, että hahmo sai oman sanomalehtisarjakuvan. Tekijäksi valikoitui Al Taliaferro, sittemmin näitä sarjiksia on julkaistu Aku Ankka päivästä päivään -vuosikirjoina.
Taliaferron Aku oli ennenkaikkea äkkipikainen. Tällainen luonteenpiirre kujeiluun ja kommelluksiin yhdistettynä tuotti monta vuosikymmentä sarjakuvastrippejä. Melko varhaisessa vaiheessa Aku sai kiusakseen sisaren tuomat "veljenpojat" Tupun, Hupun ja Lupun.
Suomessa Aku tavattiin ensimmäisen kerran Helsingin Sanomien Mikki-stripissä 1935. Pian Taliaferron työtkin Hesariin löysivät.
Hahmon kehitykseen suuresti vaikuttanut Carl Barks tuli mukaan kuvioihin, kun hahmot alkoivat seikkailla omissa sarjakuvalehdissään. Disneyn studioilta lehtien julkaisijoiden leipiin siirtyneen Barksin merkitys on suuri Akulle ja koko Ankka-universumille.
Legendaarisessa Sarjainfon numerossa 25 (kannessa Aku, ja sisältönä ensimmäinen kattava Barks-luettelo) Vesa Niskanen kiittelee Barksia arkeen ulottuvien suurten taloudellisten asioiden selvittämistä niin, että lapsikin ymmärtää. Esimerkkinä Niskasella on Barksin tarina Kun taivaalta satoi rahaa. Sen lukeneet tietävät, mitä inflaatio on.
Barksin jälkeen Aku on kanonisoitu ja koko Ankkalinna on jämäytetty 1950-luvun amerikkalaiseen lähiöön. Tässä työssä kuuluisimmaksi on tullut Don Rosa, jonka tiukan barksilaiset lähtökohdat sisältävät kuitenkin oman tulkintansakin, tiukkakaan Barksin kertomiin yksityiskohtiin takertuminen ei estä uudistumista.
Enemmän kanonisoinnilla on ollut merkitystä lukuisiin muihin Ankka-piirtäjiin.
Akun suosio Suomessa on häikäisevä. Nimikkolehden levikki on huikea ja uusinta Aku Ankan tupla-taskaria myytäneen ainakin satatuhatta kappaletta.
Aku on meille paljon enemmän kuin sarjakuvahahmo, kuten Aku Ankan päätoimittaja Jukka Heiskanen juhlapäivähaastatteluissa kertoi.
* IMDB: The Wise Little Hen (1934)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti