Suomalaisten vaalirahoitusjupakka paisuu kuin pullataikina. Nyt ei enää puhuta vain suomalaisten poliitikkojen ja demokratian tukemisesta, vaan vaalirahoittajien muiden maiden poliittisiin virkoihin pyrkiville antamista rahoista.
Ylen Päivän kasvon vieraana oli professori Teivo Teivainen, joka muistutti mieliin Stora Enson brasilialaisille puolueille ja ehdokkaille antaman tuen vuoden 2006 vaaleissa. Ylen skuupista kirjoittaa verkkolehdistä muun muassa Taloussanomat.
Stora Enson yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Westlund vahvistaa tukea annetun ja vinkkaa tutustumaan yhtiön tuon vuoden vuosikertomukseen.
Vuosikertomuksessa kerrotaan 'sosiaalinen vastuu' osiossa poliittisesta tuesta seuraavasti:
Stora Ensossa poliittisia avustuksia myönnetään vain johtoryhmän jäsenen luvalla ja kunkin maan voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti.
Vuoden 2006 aikana Stora Enso maksoi yhteensä 1 006 604 Brasilian realia (365 812 euroa) lahjoituksina Brasilian presidentin, kuvernöörien, liittovaltion ja osavaltion edustajien sekä senaattorien vaalikampanjoihin. Summa koostuu Stora Enson Latinalaisen Amerikan liiketoimintojen lahjoittamasta 271 604 Brasilian realista (98 704 eurosta) sekä Veracelin (Stora Enso omistaa 50 %) lahjoittamasta 735 000 Brasilian realista (267 108 eurosta). Tieto löytyy myös portugalin kielellä osoitteesta www.tse.gov.br
Westlund perustelee tukea yhteiskuntavastuulla, Brasilian demokratiakehityksen tukemisella. Yhteiskunnallista vaikuttamista tuella ei haettu. Teivainen ei selitystä usko.
Brasilian vuoden 2006 vaalit voitti työväenpuolueen (Partido dos Trabalhadores) Luiz Inácio Lula da Silva, joka valittiin presidentiksi toiselle kaudelleen. Presidenttijohtoisessa liittovaltiossa Stora Enson rahat eivät ainakaan maan poliittista suuntaa muuttaneet.
Kiintoisaa Stora Enson vuosikertomuksessa on viittaaminen maan lakeihin ja vaaliviranomaisten nettisivuihin, joilta asia on tarkastettavissa. Portugalin taidottomana ei kyennyt tarkastamaan, keitä Stora Enson ja Veracelin tukien saajat olivat. Suuria .zip-tiedostoja sivuilla oli pilvin pimein. Englanninkielisten sivujen sisältö oli toinen.
Periaatteessa siis vaikuttaisi siltä, että äänestävä brasilialainen olisi voinut ko. sivuilta tuet ennen äänestyspäätöstään tarkastaa. Kolmannessa maailmassa äänestäjällä on jo käytössä sellaiset mahdollisuudet, joita Suomeen vasta nyt kaavaillaan käyttöön otettaviksi.
Tribunal Superior Eleitoralin sivuilla pääosassa on tätä kirjoitettaessa sähköinen äänestäminen. Viime vuotisissa vaaleissa sähköiset äänestyskoneet olivat laajasti käytössä. Avoimuuden suhteen kolmas maailma tässäkin suhteessa on Suomea paljon edellä.
Suomessa erityisen kritiikin kohteena oli se, että äänestysohjelmisto oli tekijänsä liikesalaisuus. Brasilialaisen ohjelmiston koodia pystyy kuka tahansa noilta mainituilta vaaliviranomaisen sivuilta tutkimaan ja arvioimaan.
On tietysti ihan eri asia, miten suomalaisilla ja brasialialaisilla riviäänestäjillä on mahdollisuuksia päästä internetiin ja tarkastamaan itseään koskevia asioita. Taloudellisessa tasa-arvossa olemme (vielä) askeleen edellä kolmatta maailmaa.
Jep!!! Niitä me nyt maksetaan täällä Suomessa...yhtiöllä on rahapula...vai puupula vai mitäs vielä löytys...
VastaaPoistaPulia on monenlaisia... Yksi on älypula.
VastaaPoistaKuten vaalirahoitusjupakka muutenkin, on Brasilian tuet mediassa olleet monella tavoin esillä. Valtion omistajaohjaaja Häkämies ehti vaatia selvitystä ja perua sen tarpeen. Tätä kirjoittaessa viimeinen uutinen on Stora Enson Veracelia tutkitaan vaalirahalaittomuuksista päivitettynä versiona.
Se, että avoimesti ja vaaliviranomaisille tiedottaen annetaan vaalitukea ei poista lahjusepäilyjen mahdollisuutta. Vaalirahat tiedotetaan, että äänestäjä tietäisi sidonnaisuudet.
Tämän jälkeen poliittiseen virkaan valitulla ei ole oikeutta toimia niin kuin sialla vatukossa. Jos valittu tekee rahoittajalle liian myötäsukaisia päätöksiä, niin totta kai epäilyt rahan vaikutuksesta päätöksiin on tutkittava.
Tässä Teivo Teivainen on oikeassa. Avoin järjestelmä mahdollistaa juuri nämä tutkinnat. Jos vaalitukia ei olisi minnekään ilmoitettu tai olisi ilmoittamisvelvoitteen sanktioiden puuttumisen vuoksi jätetty ilmoittamatta, niin ei äänestäjillä tai virkakoneistoa valvovilla olisi minkäänlaista mahdollisuutta edes epäillä saadun tuen perusteella tehdyistä liian höveleistä, kansaa ja yhteiskuntaa jopa vahingoittavista päätöksistä.
Vaalirahaa voi antaa, mutta sen vastikkeeksi ei voi vaatia mitään. Sellainen tarkistus on Brasiliassa menossa.
Meillä olisi Brasiliasta paljon oppimista...