Eilisessä Kalevassa (27.8.) Heino Nyyssönen kirjoittaa pääkirjoitussivulla mielikuvitusvaltioista. Politiikan tutkija Nyyssönen väitteli kymmenen vuotta sitten Unkarin historiapolitiikasta (The Presence of the Past in Politics - '1956' after 1956 in Hungary, Sophi 1999), siitä miten vuosi 1956 on Unkarissa tuotu esiin ja millaisia merkityksiä sille on annettu ko. vuoden jälkeen.
Mielikuvitusvaltioita Nyyssönen on päätynyt tutkailemaan Unkarin viime kesän vaalikampanjoinnin myötä. Kaduilla vaadittiin Ubungaa ububgalaisille.
Kyse oli äärioikeiston vastaisesta liikkeestä. Iskulause "Unkari unkarilaisille" saatiin kuriin tuomalla huumori ja mielikuvitusvaltio vaalikamppailuun. Ubungaa saatetaan tarvita Suomenkin seuraavissa vaaleissa, jos ja kun Muutos 2011 alkaa kampanjoida.
Nyyssösen tutkimusten mukaan historiaa käytetään politiikassa hyvin moninaisesti, nostamalla ja laskemalla henkilöitä ja tapahtumia, korostamalla milloin toista, milloin toista puolta. Uusia tulkintojakin tehdään jatkuvasti. Ilmiö on maailmanlaajuinen ja tuttu Suomestakin.
Mutta mielikuvitusvaltio politiikan areenoilla?
Ilmiö on syntynyt 2000-luvulla, mutta Ubunga ei ollut ensimmäinen. Australian vuoden 2007 vaaleissa yhdeksi debatoinnin kohteeksi nousi Brutopia. Niin, Carl Barksin 1957 luoma neuvostomaa, jossa eli "onnellinen kansa".
Vuoden 2006 puolella oppositiojohtaja Kevin Rudd eräässä kolumnissaan syytti hallitusta markkinavoimien ehdoilla tekemisestä ja ihmisten unohtamisesta. Hallitus Ruddin mielestä toteutti brutaalia utopiaa, brutopiaa.
Valtaa pitävä oikeisto yritti ohittaa asian huumorilla ja vähättelyllä. Että Aku Ankastako talousohjeita pitäisi lukea? Ei, ei, oppositio hyvä.
Pahaksi onnekseen ylimielinen oikeisto ei ottanut huomioon, että mielikuvat ovat tärkein osa poliittista taistelua. Ruddin johtama, Brutopiaa selkeästi vastustava työväenpuolue voitti vaalit.
Mielenkiintoista olisi kuulla Brutopia myös suomalaisessa poliittisessa keskustelussa. Valitsisivatko suomalaiset innovaatiopolitiikan suunnaksi 'oikeat' teolliset työpaikat vaiko elintarviketeollisuuden himoitsemat uudet jäätelömaut?
Nyyssönen havaitsee, että Wikipediaan kirjatuista kuvitteellisista valtiosta suurin osa on sijoitettu Itä-Eurooppaan. Mainitun Brutopian lisäksi Symkaria, Latveria, Syldavia, Borduria, Molvania...
Kuinka paljon nämä ovat vaikuttaneet kuvaamme alueella sijaitsevista oikeista maista? Entä San Theodoros ja Nuevo Rico mielikuvaan Etelä-Amerikasta? Kuinka paljon kuvaamme Moldovasta vaikuttaa matkaopas kuvitteelliseen Molvaniaan? Onko Afrikan sivistyneimmissä osissa samanlaista kuin Mustanaamion Hyvän merkin suojeluksessa olevassa Bengalissa?
Olisi hienoa, jos Nyyssönen ottaisi ja tutkisi asiaa tarkemmin, vaikka Ubungan kautta. Vuoden 1956 kertomuksen muutoksista hän on hienon tutkimuksen tehnyt.
Brutopia brutopialaisille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti