keskiviikko 20. tammikuuta 2010

Ruskin ikkunan äärellä


Satakymmenen vuotta sitten kuollut John Ruskin (1819-1900), taiteiden moniottelija ja opettaja, kehottaa katsomaan tätä ikkunaa pitämällään arkkitehtuuriluennolla. Ruskin oli viktoriaanisen ajan Britannian merkittäviä taide- ja yhteiskuntakriitikoita. Ruskinin ja hänen kumppaneidensa, erityisesti oppilaansa William Morrisin, ajatuksena oli yhdistää taide, luonto, moraali ja ihminen.

Yksi meillekin tuttu konstruktio ajattelusta syntyi. Nykyaikainen omakotitalo sai alkunsa etenkin Morrisin yhdistellessä keskiajan fantasioitaan ja sosiaalista ajatteluaan.

Ruskin julisti: "taiteessa ei ole kysymys mausta, vaan koko ihmisestä".

Ruskinin luennollaan (julkaistu Architecture and Painting, 1854) esittelemä ikkuna oli tuttu, englantilaisesta perinteestä lähtevä, suorastaan arkinen paikalla olleille (vaikka luennot Skotlannissa, Edinburgissa pidettiin). Ruskinista se oli oikein kaunis.

Kuultiin myös selitys miksi. Ikkunalla oli luonnollinen lehden muoto. Arkkitehtuuri oli hakenut mallia luonnosta, mikä oli hyvä. Toisekseen luonnonmuotoa oli koristeltu ornamentilla, jonka aihe oli sama. Yksinkertaisuuteen pyrkiminen oli hyvästä.

Muutoinkin vanha englantilainen gotiikka sopi Ruskinista ja hänen kumppaneistaan erinomaisesti esikuvaksi.

Katsoja saattaa nähdä ikkunan muodoissa myös muita luonnollisia muotoja.


Vaikka Ruskin ihaili maansa menneiden aikojen monumentteja, hänen mielestään niitä ei pitänyt vaalia liikaa. Rakennuksillakin oli elinkaarensa. Vanhan piti antaa raunioitua arvokkaasti, eikä niiden elämää keinotekoisesti tullut jatkaa.

Ihan hiljan britit saivat sapiskaa Unescolta Stonehengen hoidosta, joka on jäänyt retuperälle, tai ei ainakaan länsimaille asetettuja standardeja täytä. Ehkäpä ruskinilaisuus vaikuttaa vieläkin.

6 kommenttia:

  1. "Katsoja saattaa nähdä ikkunan muodoissa myös muita luonnollisia muotoja."
    - Asia on muotoiltu sangen kauniisti. ;)

    VastaaPoista
  2. Viktoriaaninen häveliäisyys taitaa olla tarttuvaa laatua, pohtii kirjoittaja.

    VastaaPoista
  3. Ruskinin ja Morriksen yhteys em. rakennuksen elinkaariajattelun syntyyn (!) taitaa olla vähemmälle huomiolle jäänyt asiakokonaisuus. Tuo todella kaipaisi penkomista! Enemmän on hehkutettu sitä, kuinka eteviä olivat edistyksellisessä Arts and Crafts -johteisessa toiminnassaan, joka ehkä kuitenkin painottui paljon muuhunkin kuin vain talonrakentamisen suunnitteluun.

    Provosoiva ja mielenkiintoinen kirjoitus. Ainahan ne. Kuvitus on hyvin inspiroiva. Meinasin tehdä kokonaisen postauksen vastineeksi tuohon "Ruskinin ikkunaihanteen tulkinnan tulkintaan" tänään, mutta ylipitkä työpäivä tuli väliin sotkemaan ajatustyötä. Ehkä sitten joskus.

    Kokototuutta arvaillessa epäilen, että ko. kaunis ikkunamalli ja -muoto ei ole juuri mitenkään erityisen leimallinen oikeastaan millekään ns. rakennushistorialliselle tyylille tai varsinkaan rakennukselle. Todennäköisesti saattaa olla lähtöisin keskiajalta, kuten mainitsit, tuollaisena ns. pystyaiheena. Joistain heraldisista aiheiluista tuttu muoto myös on. Miksi se Ruskinin toimesta oli esitteille paljastettu, jäänee arvattavaksi mysteeriksi.

    VastaaPoista
  4. Ikkuna on Edinburgissa Dunblane Abbeylla, kirkossa, jonka googlaus kertoo olevan ajalta ennen reformaatiota. Eli keskiajalta.

    On ikkunasta tai ainakin kirkosta taidehistorioitsijat tutkimuksia tehneet.

    En itse Ruskinin elinkaarta nykyiseen rakentamisen elinkaariajatteluun osannut yhdistää. Lähinnä esille on aina nostettu tuo loppupää, reatauroimiskielto. Se kyllä Suomessakin välillisesti vaikuttaa: Kajaanin linnaa ei restauroida, koska ei tiedetä millaiseksi se pitäisi korjata. Konservointia suosittiin pitkään, 90-luvulla suuntaus taisi jäädä restauroinnin jalkoihin niissä kohteissa, joissa tiedetään millaisia ne ovat olleet.

    Ei taitaisi nykyiseen elinkaarimalliin sopia talojen säilyttäminen tontillaan vuosikymmeniä tai -satoja arvokkaasti vanhenemassa...

    VastaaPoista
  5. Toki ovat varmasti monetkin taidehistorioitsijat tehneet tutkimuksia, ja todennäköisesti jopa löytyy tutkimus juuri tuostakin kauniista ikkunamallista. En epäile yhtään. Yritin itse vaan provosoida, selvittää, että miksi kirjoittaja (Ruskin tai Valta) juuri tuon mallin otti esille. Että olisiko siinä ollut vielä joitain muitakin piilomerkityksiä, kuin naturalistis-/huumorisävytteisiä.

    Elinkaariajattelu-käsitteen käyttäminen oli tietysti sekin liiottelua. Mutta se puolestaan kuvaa ahdistusta ko. käsitteen vaihtelevista merkityksistä. "Rakennuksen luonnollisesta kuolemasta" (Ruskin) puhuminen voi merkitä mitä vaan. Alkaen jostain epämääräisesti, kuvitteellisesti ja tieteellisesti hallittavissa olevasta, päätyen omistajan/valmistajan täydelliseen välinpitämättömyyteen ja jopa puhtaaseen ahneuteen.

    Rakennusten restaurointi on vaativa ala ja paljon hyviä esimerkkejä on olemassa. Eikä onnistuminen ole pelkästään restauroijan taidoista ja tiedoista kiinni, joka on tietysti lähtökohtainen minimi. Kajaanin linna on moniongelmainen tapaus. Poliittisena päätöksenä joskus aikaan saatu tielinjaus linnan päältä, saattaa olla ollut ns. viimeinen niitti kaikenlaisille spekulaatioille. Mutta silti olenpa nähnyt useitakin suunnitelmia senkin kohteen ns. kehittämisestä.

    VastaaPoista
  6. Tiedostamattomassa vielä ovat syvemmät merkitykset ainakin Vallan osalta.

    Kepeästi aloitin, mutta jo kirjoittaessa havaitsin, että tässä olisi muurissa aukko jonkin merkityksellisenkin tavoittamiseksi. Siis tutkimuksellisessa mielessä.

    Aihepino tulevia tutkimuksia varten kasvaa.

    Mutta ensin pitäisi itsellekin selvittää mitä aikaisemmin on kirjoitettu.

    VastaaPoista