Vietetäänköhän tänä vuonna hätänumeropäivää? Numero 112 on jo varsin tuttu, ja se piinallisesti hätäkeskuksissa koetaan. Vastaajien kertoman mukaan jopa joka kolmas soitto on turha. Silti puheluihin vastataan, eikä ole pelkoa Jobin kirjan 11:2 kysymään:
- Miksi kukaan ei vastaa tuohon vuodatukseen?
Kyllä he vastaavat kaikista hallintohässäköistä huolimatta. Ei tarvitse testata, soittakaa vasta sitten kun oikeasti apua tarvitsette.
Vuosi sitten päivää vietettiin ja silloin kirjoitin merkinnän Miksi juuri 112?
Puhelimella viranomaiselle soittaminen on lehtitietojen mukaan muuttunut jännäksi. Kun kansalaiselle on tullut asiaa aluehallintovirastoon (entinen lääninhallitus), on keskus yhdistänyt sattumanvaraisesti jonnekin päin maata jollekin viranhaltijalle. Välttämättä asia ei ole puhelulla selvinnyt.
En suosittele tätäkään testaamaan. Että kuka siellä tällä kertaa.
Ministerit ovat kuumeisesti miettineet, mitä tehtäviä keksittäisiin niille palomiehille, jotka eivät enää työhönsä kykene, mutta eläkeikään on vielä vuosikymmen tai enemmän.
Sydämen asialla -televisio-ohjelman innoittamana esitän Holmlundille, Risikolle ja Hyssälälle, että laittakaa heidät vastaamaan puhelimeen. Alf Ventress näyttäisi ainakin olevan mies paikallaan. Ei laita poliisia, palokuntaa tai ambulanssia väärään paikkaan ja osaa muutaman juorunkin kertoa avuntarvitsijoista.
On esitetty myös, että saisi ihminen töissä olla 70-vuotiaaksi saakka. Tällä taidettiin julkisia virkoja tarkoittaa, sillä yksityisellä puolellahan saa tehdä niin kauan kuin haluaa ja töissä pidetään. Yksityisenä ammatinharjoittajana ja yrittäjänä voi töitä tehdä niin kauan kuin virtaa ja asiakkaita riittää.
Mielenkiintoista olisi tietää miten yliopistouudistus on professoreiden eläkeikiin vaikuttanut. Yliopistoajoilta muistan miten kauhistuttavana pidettiin ajatusta etteivät oppituolinhaltijat ajallaan jäisi eläkkeelle. Opiskelijan kokemus oli, että pidetyt jäivät heti kun pääsivät ja ne muut hakivat jatkoaikaa aina 68-vuotiaiksi saakka.
Ilmeisesti lienee nyt niin, että yliopistot rinnastuvat yksityisiin oppilaitoksiin. Ainakin yliopistotyönantaja on niin järjestäytynyt. Ei ole valtionvirkoja enää, eikä eroamaan pakottavaa virkamieslakia. Se merkinnee, että professori voi jatkaa oppituolillaan niin kauan kuin työnantaja suvaitsee.
Se siitä dynaamisesta, aikaan reagoivasta ja nuorekkaan tehokkaasta yliopistolaitoksesta.
Tänään kuuluisa hermeneutikko, mannermaisen filosofian edustaja Hans-Georg Gadamer täyttäisi satakymmenen vuotta. Vielä kahdeksan vuotta sitten hän istui Heidelbergin yliopiston filosofian oppituolilla.
(vietetään päivää tänäkin vuonna: 112-päivä)
Aiemmin Helsingin pelastuslaitokselta joku antoi lausunnon, että Hgin ydinkeskustan alueella suoritettavien ambulanssin A-luokan hälytysten vasteajat ovat kasvaneet minuutilla.
VastaaPoistaViive tulee hidastuneista puhelimeen vastaamisista ja syynä siihen edelliset hätäkeskusten vähentämiset.
Ja niitä ukkoutuneita palomiehiä taitaa jo olla jokaisessa mahdollisessa toimistotehtävässä kautta Suomenniemen pelastuslaitosten. Savusukeltajia uupuu.
Vaikka hätäkeskuksiin lisäisi plutoonan päivystäjiä, kusessa olemme, kun niiden määrä vähenee kuuteen.
Jossain omassa "murjaisussani" ehdotin aiemmin kanslaisille hätätilanteisiin jaettavia syanidikapseleita.
Alfillahan on lähes aina kananmunan kuorinta kesken, ei sitä heti jouda luuria nostamaan. :)
VastaaPoistaEikä taida pari uudistusta sitten synnytetty hätälaitoskeskuksen virkauniformu siististi sellaisen vartalon ympärillä istua.
Virka-asu olikin ehdottoman tärkeä osa silloista uudistusta.
Mekanistisesti ajattelevat ministerit ovat uuden ongelman edessä siis jo nyt, eikä vasta tulevaisuudessa kuten ajattelin.
Näissä viran- ja toimenhaltijoiden ikäjakaumaa koskevissa kysymyksissä ollaankin kimuranttien kysymysten äärellä. Kun vahvuudesta alkaa suurin osa olla yli 55-vuotiaita, perustetaanko uusia virkoja nuorille pelastajille? Ryhdytäänkö ostamaan palveluita ulkopuolisilta? Paljonko se maksaisi? Olisiko sittenkin halvempaa ja kokonaisedullisempaa laskea pelastajat ajallaan eläkkeelle? Saisivatko ulkopuoliset yrittäjät käyttää hätäkeskuslaitoksen virkauniformuja?
Yksityisyrittämisen viriiliyttä edustanee myös se, mistä en ole varma kuulinko oikein, että olisivat käynnistäneet siellä teilläpäin korkeinta mahdollista opetusta antavassa laitoksessa yt-neuvottelut. Joihinkin ihmisiin sellainen henkilöstödynamiikka kohdentuu. Tuttu kaava, sovellettavissa joka paikkaan, kun kaikkeuden mittari on sama?
VastaaPoistaEi Alfilla sen kananmunan takia vastaaminen kauaa kestä, se vain hiukan aristelee vastaamista, kun siellä saattaa olla Mrs. Ventress.
VastaaPoistaEsimerkiksi Tanskassahan suurin osa pelastustoiminnasta on aina ollut yksityistä; tiedä sitten sopisiko meille.
Aikainen eläkkeelle laittaminen voi olla halvempaa tai kallimpaa, mutta minä näissä ihan itseäni ajattelen.
Uskotko, että harmittaa savun keskellä koristessa, kun paikalle tulee ukko univormussa, jonka joutuu vielä senkin kantamaan ulos:)
Eipä ehtinyt uusi fantastinen yliopistolaki olla kuukauttakaan voimassa, kun yt-keskusteluja aloitettiin. Taitavat olla tuotannollista ja taloudellisista syistä, mutta tuskin vähennykset koskettavat tuotantotalouden osastoa.
VastaaPoistaJokunen vuosi sitten hum.tdk uhkasi siirtyä osaksi Lapin yliopistoa budjettineuvotteluissa.
Enää ei taida sitäkään vaihtoehtoa olla olemassa.
Lienekkö tarkkaan etukäteen ajateltu vaiko sattumalta oheistuotteena syntynyt yliopistojen henkilökunnan sopimukseton tila. Vastaavaa ei sitten 1930-luvun Suomessa ollutkaan. Ei voida vanhaa toistaiseksi noudattaa, koska sellaista ei ole ja uuden neuvottelut ovat pahasti kesken.
Ikähän on vain yksi viriiliyden mittari, mutta tapaa olla niin ettei luontoäitiä vastaan voi loputtomasti taistella. Kemppinen taisi hiljan kirjoittaa, että latvasta puullakin laho alkaa.
Muistuu mieleen, miten 90-luvun alussa laitoksen johtaja opiskelijaparalle esitteli miten mainioita nuo uudet xerox-koneet ovat. Tarkoittaen siis valokopiokoneita, eikä esim. atk-laitteita...