Eilen postinkantaja kolautti luukusta Hyundai i20 1.2 3D Classicin mainoksen. Tuli ihan nimellä. Suurimman kiinnostuksen kohdemainonnassa kiinnitti automerkin slogan: "järki on hieno tunne." Järki on tunne?
Perinteisesti järki ja tunteet on asetettu hyvinkin vastakkaisiksi, kokonaan eri kategorioihin kuuluviksi ihmisen ominaisuuksiksi. Järki on älyllisten toimintojen perusta, järki on se kyky, jonka avulla saatamme älyämme käyttää.
Järkeä on filosofiassa tarkasteltu lähes aina kunnioittavassa ja keskeiseen asemaan nostavassa merkityksessä. Järki oli osoitus, että ihmisessä on pieni hitunen jumalallisuutta, järki takaa sen, että ylipäätään pystymme tekemään havaintoja ja kokemaan ympäristöämme.
Järkevyys on osoitus ihmisen mielenterveydestä, järjetön lähetetään nykyaikanakin pehmustettuun huoneeseen tarkkailtavaksi. On sellainen vaaraksi itselleenkin.
Järki pitää vietit ja tunteet kurissa. Ettei omaksi tappiokseen hetken mielijohteesta tulisi esimerkiksi 60 kuukauden rahoitussopimusta 240 euron kuukausimaksulla tehtyä.
Tavallisessa arjessa silloin tällöin päätöksiä miettiessään törmää järkeilyyn. Sitä pohtii miten pitäisi toimia tai miten sitä näin tulikaan toimittua. Erityisesti tulee kehnoja päätöksiä järkeiltyä parhain päin.
Jos ajattelee Hyundain slogania hyvällä tahdolla, niin se viittaisi nimenomaan järkeilyyn. Onhan tässä pieni kulutus, ja pienessä autossa on pienet päästöt.
Mainosteksti tarjoaa järkeilyyn vielä avuksi "luotettavuutta" ja "edullista hintaa".
Järkeily on kuitenkin aina puolustelua. "Siinä järki märehtii!", sanottiin Paltamossa ennen vanhaan.
Päivi Timonen on kuluttajaekonomisessa väitöksessään Pyykillä (2002) käyttänyt yhtenä peruskäsitteenään järkeilyä. Miten kuluttajat selittävät ja perustelevat valintoihinsa liittyviä erottelevia tyypittelyjä oletuksina todellisuudesta.
Kuluttaja ei toimi kuten taloustieteen rationaalinen kuluttajakuva väittää. Kuluttaja ei suoraan hyväksy kauppaan tuotua ekologisempaa tuotetta, vaan hän tarkastelee sitä hinnan, markkinoiden ja käyttöominaisuuksien mukaan. Sen markkinoijakin tietää.
Niin kauan kuin autonvalmistajat eivät tuo markkinoille vakavasti otettavaa ekologisempaa perheautoa on turha odottaa autoilupäästöjen vähenemistä. Hyundain mainoksen kuvien mukaan i20 1.2 olisi sopiva nuoren, lapsettoman perheen vaimon käyttöön.
Sellaista voi "naisen logiikalla" mainostaakin.
Korkea hatunnosto mainosnikkarille. Lauseen on ehkä(?) ajateltu olevan näppärä letkautus, joka huvittaa lukijaa, mutta tosiasiallisesti se onkin hienosti muotoiltu filosofinen kysymyksenasettelu.
VastaaPoistaMissä määrin järki todellakin kuuluu samaan ilmiöluokkaan kuin tunteet? Tunteet ovat kai jonkinlaisia tilannesidonnaisia käyttäytymisehdotelmia: viha, rakkaus, pelko, himo ovat ikään kuin pyrkimyksiä toimia nimetyn tunteen mukaisella tavalla: lyödä, pussata, paeta, panna... Entä järki? Järki ehdottaa suunnitelmallista ja harkittua toimintaa. Mikä on se suuri ero, jonka vuoksi järki ei kuuluisi samaan joukkoon kuin muutkin yllykkeet?
Entäs: järjettömyys on hieno tunne? Tuntuu nimittäin hyvältä!
VastaaPoistaTaidan heittäytyä okkasionalistiksi tämän kysymyksen suhteen. Tilapäisissä tapauksissa asia saattaa näyttää toiselta, vaikka onkin oikeasti kokonaan toinen.
VastaaPoistaSenkin rabulisti sanoi kapteeni Haddock!
VastaaPoistaSe tuo odotettu puoluejohtaja Riihimäen ulostulo asiassa saattoi vaikuttaa lausumaani.
VastaaPoistaOnhan se kenkkua, jos aletaan riitelemään netissä. Kaiken kansan nähden.
Puoluejohtajan vastaiselle rabulistiradikaalille minä en ala!
VastaaPoistaSitäpaitsi ulostulo on melkein yhtä mukavaa, kuin sisäänmeno. Puhumattakaan siitä edestakaisinmenosta!
Menemättä nyt hämmästystä ilmaiseviin kirosanoihin, niin mistä oikein arvasit mistä olen seuraavaa blogikirjoitusta kirjoittamassa?
VastaaPoistaJärkeilemällä varmaan?
Järki se ei ehkä voinnut olla, nyt lähden kaupungille katsomaan nähtävyyksiä!
VastaaPoistaAamulla avaan ja ajattelen: voi saatana!