[Tänään vietetään J. V. Snellmanin ja suomalaisuuden päivää. Niiden kunniaksi kansallisfilosofin Maamiehen Ystävässä 11. toukokuuta 1850 julkaisema kirjoitus]
Uutta laia Potaatia.
Ruotsissa on herra Philipsson Marieborgin kartanossa, Norrköpingin kaupungin tienoissa, viime kesänä viljellyt uutta laia potaatia, josta hän Talous seurailen on antanut fturaawan kertomuksen:
Uutta potaati laia, jota kutsutaan Amerikalaiseksi leipä potaatiksi, viljeltiin männä kesänä Marieborgin kartanossa. Siemen tuotettiin Berlinin kaupungista, jossa kahdeksasta kapasta maksettiin sata riksiä eli riksi naulasta; niitä myytiin siellä painon jälkeen ja kylvettyä sanottiin antavan kuudenkymmenennen jyvän.
Koitteeksi minkälaisessa maassa paranen menestysivät, istutettiin heitä erilaiseen maahan. Hiekka sekasessa multa maassa näyttivät paremmin loistavan kuin missään muussa maassa; sellaisessa oli neljäs osa toista kappaa kylvössä, josta lähti tynnyri ja kappa; vaan eräät olivat taudilta vähän turmellut, mutt'ei kuitenkaan niinkuin savimaassa jossa kolmas osa oli pilautunut. Koko siemmenestä saatiin kaikkiaan vähän kuudetta tynnyriä, eli kahdeskymmenes jyvä, joka ainoasti oli kolmas osa siitä luvatusta tulosta: mutta kuin ei männä vuonna muutkaan potaatit kasvaneet sinne päinkään, olivat nämät kuitenkin paljoa etuisammat viljellä.
Elatus aineen puolesta on mainittu lai myös parempi entistä, jonka jo arvaa painosta, kuin neljäs osa tynnyriä paino sata naulaa eli viisi leiviskää. Näöltänsä ovat muuten jokseenkin entisen muotosia, vain että itusilmät ovat syvemmässä ja väri erinäkönen.
Istuttaminen ja hoito oli samanlainen kuin tavallisilla potaatilla, eikä kylmempi ilman laatumme näytä estävän heitä kasvamasta, koska Marieborgissa kasvatetut potaatit kasvovat suuremmiksi kuin siemenpotaam olivat.
Kuopion vuosinaan J.V. Snellman alkoi julkaista kahta sanomalehteä, ruotsinkielistä Saimaa ja suomen- Maamiehen Ystävää. Edellisellä Snellman pyrki vaikuttamaan maan sivistyneistöön, jälkimmäisellä kansaan.
Nelisivuisessa Maamiehen Ystävässä 11. toukokuuta 1850 pääjuttuna oli jatko edellisessä lehdessä alkaneeseen juttuun "Vanhempien velvollisuudet lasten kasvatuksessa". Se vei lähes kolme neljäsosaa palstatilasta, tilaa tavanomaisemmille uutisaiheille jäi siis vähän.
Pisin uutisjuttu on yllä. Sen lisäksi kerrottiin Turun hiippakunnan nimityksistä, maanviljelysopiston tutkintopäivästä, tsaarin lohtajalaisille antamista hengenpelastuskunniakirjoista ja Kaukasian lumivyöryistä.
Lyhyelti kerrottiin myös tilastotietoja kotimaan väestöstä:
- Osoituksesta Suomen julkisissa Sanomissa, perustettu monen vuotisiin tutkintoihin, näkyy, miespuolen ijän ylipätään Suomessa oleman 26 vuotta ja vaimopuolen vähä päälleen 29 vuotta, eli vaimoväen ylipäätään elävän kolme vuotta ja kuukauden enemmän kuin miehen. Samasta osoituksesta näkyy itäpuolella Suomen maata eli Porvoon Hiippakunnassa ylipäätään kuolevan enemmän lapsensynnyttäjiä kuin länsipuolella eli Turun Hiippakunnassa; eroitus on kuin 45 ja 54 välillä. 119:stä lapsensynnyttäjästä kuolee ylipäätään yksi lapsen vuoteella, ja 37:stä syntyneestä lapsesta on yksi ylipäätään kuolleena syntynyt. Sadan vuoden sisään on väki luku Suomessa enentynyt kolme ja kolmasosa kertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti