Suojeluskuntaparaati 1927

Kaisa Kyläkoski on koonnut linkkilistoja ("1918" tutkimuksia, Paluu vuoteen 1918) 16. toukokuuta 1918 pidettyyn voitonparaatiin ja vuoteen 1918 ylipäätään liittyen. Lista kuvannee miten päivää nykyisin muistetaan, kiinnostavaa on mitä puolia päivän juhlinnasta on jäänyt hieman unohduksiin.

1970-luvun jälkeen vähälle huomiolle on jäänyt kevään 1927 paraati. Aikanaan siitä paljonkin sivuttiin, sillä poliittisen kentän molemmin puolin tilanne oli hankala. Tuona vuonna sen otti vastaan Väinö Tanner (sd.).

Ennen paraatipäivää nuristiin sekä oikealla että vasemmalla. Yleinen hämmästys oli suuri, miten saattoi edes olla mahdollista, että sisällissodan hävinneen osapuolen edustaja tervehti valkoisten voitonparaatin muistojuhlaa.

Virallisesti tilaisuus oli armeijan lippujuhla ja suojeluskuntaparaati. Järjestämispäivä teki siitä punakapinan kukistamisen juhlan.

Vuoden 1926 lopulla Suomi oli hallituskriisissä. Kyösti Kallion toinen hallitus ajautui sisäisiin ristiriitoihin alle vuoden istuttuaan. Porvarillisen vähemmistöhallituksen sijaan maahan joulukuussa 1926 koottiin sosialidemokraattinen vähemmistöhallitus.

Tannerin yksinomaan sosialidemokraateista kokoama hallitus oli "suuri kokeilu". Omassakin puolueessa oli paljon ministerisosialimin epäilijöitä, saati sitten oikeistolaisten riveissä. Porvarien hajanaisuus kuitenkin ajoi tilanteeseen, jossa tämäkin vaihtoehto mahdollistui.

Hallitus istui kaikkiaan 370 päivää, joka ajan oloon oli hallitukselle kohtalaisen pitkä rupeama. Miina Sillanpäästä tuli sen myötä sukupuolensa ensimmäinen ministeri.

Tannerin pääministerikaudella sattui niin, että presidenttinä ollut Lauri Relander sairastui. Pykälien ja säädösten mukaan Tannerista tuli presidentin viransijainen reilun neljän kuukauden ajaksi keväällä ja kesällä 1927.

Yksi presidentin virkatehtäviä oli ottaa vastaan armeijan lippujuhla ja suojeluskuntaparaati. Hallituksessa asiasta keskusteltiin ja äänestettiin, lopulta Tanner päätti suostua tehtävään, koska se tapahtui "toisen nimissä".

Koville paraatin vastaanotto ilmeisti kuitenkin otti. Päiväkirjaansa Tanner kirjoitti "musta päivä" ilman muita pohdintoja.

Symbolisesti tapahtumalla oli Suomen kannalta suuri merkitys. Sillä, että valkoiset pitivät paraatin ja Tanner otti sen vastaan, on valtavan suuret ja kauas kantoiset merkitykset Suomen tulevaisuuden kannalta. Huhtikuun lopussa oli Vapun kunniaksi hieman ilkamoitu valkoisille, mutta 16. toukokuuta noudatettiin kaikkia demokratian sääntöjä.

Lähes kaikki ensimmäisen maailmansodan loppumelskeissä syntyneet maat suistuivat diktatuureiksi 1920/30-luvun taitteessa. Suomi ei. Ilman hävinneen osapuolen vastaanottamaa ja valkoisten marssimaa voitonparaatia olisi luultavasti käynyt toisin.

Kun toisen maailmansodan tiliä liittoutuneiden kesken jo sodan kestäessä alettiin tehdä, perusperiaatteena oli demokratian noudattamisen palkitseminen, ainakin Iso-Britannian ja Yhdysvaltain ajatuksissa. Sotien välisestä ajasta ilman diktatuuriin sortumista oli selvinnyt vain harva Euroopan maa. Suomi oli kieltänyt kommunismin 1929, mutta toukokuun 1927 kommelluksitta sujunut paraati antoi sen anteeksi.