Thomas Moren ajoista lähtien utopia on edustanut uskoa kehitykseen ja yhteiskunnan parantamiseen. Yleensä utopiat on liitetty vasemmistolaiseen ajatteluun, harvemmin on utopiota liitetty oikeistolaiseen ajatteluun. Oikeistolaisissa ideologioissa yleensä arvostellaan utopioiden epärealistisuutta, ajatellaan niiden olevan illuusiota tai mahdotonta unelmointia.
Esimerkiksi filosofi Karl Popper (mm. Avoin yhteiskunta ja sen viholliset, 1945, suom. Paavo Löppönen, Otava 1974) roimii utopioita rankasti, ja väittää niiden johtavan totalitarismiin ja sitä kautta väkivaltaan. Totalitarismissa kun muutos on mahdollinen vain vallankumouksen kautta, ja utopia tarkasti toteutettuna, tieteellisesti todistamattomana suunnitelmayhteiskuntana johtaa ihmisten vastarintaan. Väkivalta Popperin ajattelussa on väistämätön, koska vallankumous tehdään tai kukistetaan aina voimalla.
Utopiakritiikki pohjautuu lähes aina oletettuun tasapäistämiseen ja usein myös oletettuun omaisuuden tasan jakamiseen (siis aivan konkreettisesti, eikä vain yhteisomistuksen kautta).
Kun googlaa ‘utopiasosialistit’, tuloksia saa tuhansia. ‘Utopiakapitalismi’ sen sijaan ei anna yhtään tulosta. Kapitalismiin perustuvien ihanneyhteiskuntien kritiikkiä on siis etsittävä toisin.
Karl Popperin avointa yhteiskuntaa, jota filosofi kannatti suljettujen, tieteellisesti todistamattomien utooppisten totalitarismien sijaan, on myös kritisoitu. Popperin ajattelussa avoin yhteiskunta perustui tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin, avoimeen demokratiaan ja tiedonvälitykseen. Dynaaminen, avoin, mahdollisuuksien yhteiskunta muuttui kansalaistensa tarpeiden ja halujen mukaan.
Näkyvimpiä Popperin kriitikkoja oikeistolaisen ajattelun sisällä ovat olleet sijoittaja George Soros ja ideologi Karl Rove. Edellinen oli Popperin oppilaita, ja jälkimmäinenkin pohjaa ajattelussaan pitkälle avoimeen yhteiskuntaan.
Koska nyky-yhteiskunta maailmanlaajuisesti on aika lähellä Popperin ideaalia, molemmat ovat voineet osoittaa Popperin ajattelun heikkouksia myös käytännössä.
Suurin ongelma molempien mielestä on, ettei päätöksenteko toimi Popperin olettamalla tavalla. Kansalaiset, toimittajat tai poliitikot eivät etsi totuutta asioiden taustalta toimiensa tueksi. Toiminta lähtee liikkeelle liian usein vääristä lähtökohdista, oikeaa faktaa ei ole käytettävissä ja jos onkin, se sivuutetaan.
Yhteiskunnallinen tiedon tuotanto ei toimi, ja jos toimiikin, se törmää tiedonvälityksen puutteisiin, ongelmia on sekä lähettäjä- että vastaanottajapuolella.
Kritisoimiaan puutteita hyväksi käyttäen Soros on horjuttanut useiden maiden kansantalouksia ja Rove manipuloinut kansalaismielipidettä saadakseen oman puolueensa ehdokkaan Yhdysvaltain presidentiksi.
Kuten Popperin avoimen yhteiskunnan toimimattomuus osoittaa, mustavalkoinen käsitys yksilöllisyyttä sortavasta sosialismista ja yksilön vapautta edistävästä kapitalismista on harhaanjohtava. Perinteinen valtiososialismi ja yksilön markkinavoimien armoille jättävä kapitalismi vievät molemmat totalitarismiin.
Utopiakapitalismi on liian lähellä, jotta sen kritisointi kokonaisena järjestelmänä olisi mahdollista utopiasosialismin tapaan. Mutta ehkä Kreikan tapaus antaa aineistoa analysoitavaksi.
"Koska nyky-yhteiskunta maailmanlaajuisesti on aika lähellä Popperin ideaalia, molemmat ovat voineet osoittaa Popperin ajattelun heikkouksia myös käytännössä."
VastaaPoistaEi kyllä todellakaan ole. Nyky-yhteiskunta on varsin säännelty hässäkkä. Vapaita markkinoita ei vastaavassa laajudessa kuin sosialismia ole oikeastaan missään edes kokeiltu. Ehkä parempi niin, sillä äärilaita tuskin olisi toimivin vaihtoehto siinäkään. Joka tapauksessa suunnan pitäisi silti olla enemmän talouden vapauttamisessa kuin kahlitsemisessa. Jotakuinkin kaikki indikaattorit osoittavat, että vapaamman järjestelmän valinneet maat ja alueet tuottavat hyvinvointia ja onnellisuutta paremmin kuin suljetummat.
Vilkaise vaikkapa taloudellisen vapauden indeksiä ja pähkäile sitten, haluaisitko mielummin asua listan alku- vai loppupään maissa.
Mikään malli ei ole ongelmaton, mutta avoin malli on huomattavasti ongelmattomampi kuin suljettu ja sekamuodotkin sitä parempia, mitä avoimempia ne ovat.
Tänne tulisi muuten varmaan kommentoitua useammin, jos tuo typerä ennakkomoderointi ei olisi päällä. Vapaus toimii siinäkin.
VastaaPoistaVapaasta kapitalismista on tapana esimerkkinä mainita Chile 1973-74, jolloin tosin vain vapaat taloudelliset mahdollisuudet pelasivat. Demokratian ja avoimen tiedonvälityksen asema oli vähän niin ja näin.
VastaaPoistaTasa-arvoisiin mahdollisuuksiin, avoimeen demokratiaan ja vapaaseen tiedonvälitykseen pyrkimys edellyttää, että askel askeleelta yhteiskunnan kaikissa osissa lisätään näitä mahdollisuuksia.
Yrityselämän suhteen avauksia avoimemman tiedonsaannin ja demokraattisen vaikuttamisen mahdollisuudet tuntuvat vain supistuneen viime vuosikymmeninä. Entistä useammat asiat ovat liikesalaisuuksia, usein tuntuu että sitä käytetään tarpeettomasti salailuun.
Aamun Kalevassa mainostaa Pretax-niminen firma:
Teknologia-alan kasvuyritys on viimeiset kolme vuotta panostanut vahvasti tuotekehitykseen. Se näkyy myös kirjanpidossa. Tappiota on kertynyt likimain 200 000 euroa.
Markkinat näyttävät lupaavilta, kauppa alkaa käydä ja seuraavalle vuodelle ennakoidaan jo sadantuhannen euron voittoa.
Kasvun vauhdittamiseksi tarvitaan markkinoilta lisärahoitusta. Miten juuri päättymässä oleva ja tappiolliseksi osoittautuva tulos saadaan tilinpäätöstä suunniteltaessa muutettua rahoittajien edellyttämällä tavalla positiiviseksi?
Taloushallinnon "asiantuntijat" siis lehti-ilmoituksella neuvoja, miten tappio muutetaan paperilla voitoksi velan saamiseksi.
Tällainen toiminta Kreikankin tuhoon vei. Avoin tiedonvälitys vääristyy, nyky-yhteiskunnan "säännelty hässäkkä" on syntynyt juuri tällaisen estämiseksi.
Avoimuutta ja luottamusta siihen käytetään väärin.
Reilut pari vuotta sitten blogin kommentointi oli avoin, mutta jouduin luopumaan siitä, koska tuntemattomat tahot yrittivät käyttää blogiani virusten levittämiseen.
Joudutte vain luottamaan siihen, että annan kaikille mahdollisuuden mielipiteensä ilmaisemiseen. Kaikki tietoturvallisuudelle haitattomat kommentoinnit olen läpi päästänyt.
Sotketaan lisää utopiaa ja vapauksia keskenään. Kaikkien mittareiden mukaan Suomi on Euroopan ellei maailman vapautunein valtio. Täällä ollaan hyvin vapautuneita, eikä ongelmia juurikaan esiinny. Kaikkien on suorastaan pakko olla vapaita kaikesta.
VastaaPoistaMitä moderointiin tulee, niin se on vapautuneen idealistisen verkkoelämän suurimpia esteitä, ehkäisten määrällisesti suuren kommentoinnin. On huomattava, että jos moderointia ei olisi, saisimme entistä suuremman määrän kommentteja.
Ei se määrä, vaan se määrä.
yst. terv. Teidän
ydinfysiologian kandinaatti ja kauppatieteiden oraakkeli N.N.
Pinochetin Chile ja vaikkapa nykyinen Singapore ovat hyviä esimerkkejä siitä, että taloudellinen vapaus ei sinänsä riitä turvaamaan muita vapauksia. Toisin päin kytkös kuitenkin pitää: jos ei ole taloudellisia vapauksia, ei ole muitakaan.
VastaaPoistaVapaa talous on yksilönvapauden välttämätön, muttei riittävä ehto.
Mitä moderointiin tulee, niin kannattaisi kokeilla, onko tilanne muuttunut. Voihan sen ennakkotarkistuksen taas laittaa päälle, jos virushyökkäyksiä alkaa tulla. En keksi, miksi juuri tämä blogi olisi erityisen otollinen niille, kun ei niitä useimmissa muissakaan esiinny.
Vara on ainakin toistaiseksi parempi. Juuri lueskelin Matti Nikin kirjoituksia, kertoipa hän miten hiljan Pelastakaa lapset -sivusto oli muuttunut lapsipornon levityskanavaksi. Ja ilmeisti vielä niin, ettei linkkien levittäjät ole tajunneet tekonsa ironiaa...
VastaaPoista