Muutamia päiviä sitten (4.5.) Helsingin Sanomien Fingerpori -sarjakuvassa Pertti Jarla oli vuodessa 1943: yhden ruudun stripissä natsisotilas pohti ostaisiko vapaan juutalaisen saippuaa.
Fingerporin maailmaan kuuluvat olennaisena osana erilaisten historiallisten tapahtumien tarkastelut. Natsi-Saksassa on aikaisemminkin käyty, A. Hitlerin toimiin on komiikan avulla otettu kantaa.
Joskus Jarlan kehitelmät ovat vaikeita ymmärtää, ja saattaa kauemminkin mennä ennen kuin vitsin ymmärtää. On esimerkiksi Kvaakin Fingerpori-keskustelusäikeessä kyselty, että mikä se juju olikaan, kun ei avautunut.
Vapaan juutalaisen saippua viittaa vapaan kanan muniin ja natsi-Saksan tiukkoihin eläinsuojelulakeihin. Viime viikkoina on Wikipedian etusivulla muistutettukin, että natsien eläinten suojelu oli aikanaan edistyksellisintä maailmassa. Toisin oli laita ihmisten.
Ekofasistisia ja tehomaataloudellisia mielleyhtymiä herättänyt sarjakuva nostatti polemiikin. Hesarin omilla palstoilla juttua riitti. Jarla kirjoitti mielipidesivulle kirjoituksen, jossa hän pyysi anteeksi pahastuneilta. Jarla piti omalta kannaltaan kiusallisena, että äärioikeistoa kannattavat saattavat nähdä sarjakuvan heidän ajatuksiaan kannattavana.
Kvaakissa Jarla lupasi, että "ensi viikolla palataan turvallisiin impotenssi- pedofilia- ja prostituutioaiheisiin".
Helsingin Sanomille ei anteeksipyyntö riittänyt, se poisti sarjakuvan verkkosivuilta. Anteeksipyyntökin oli Hesarin toimituksen otsikkoon laittama, Jarla itse oli otsikoinut "Fingerporin harhalaukaus".
Sarjakuvan poistamisen jälkeen tietoa siitä etsittiin muualta. Sarjakuvaportaali Kvaak kaatui iltapäiväksi.
A. Hitler on edelleen intohimoja herättävä hahmo. Muista diktaattoreista poiketen hänestä yritetään pitää koko ajan esillä myös ns. hyviä puolia, kuten eläinten suojelu, kasvissyönti ja koirien kasvattaminen. Muistutetaan esimerkiksi, että Hitlerin kennelissä oli lukuisia palkintokoiria. Harvemmin kuitenkaan muistutetaan, että diktaattorit tapaavat hallitsemissaan maissa olla kaikkien alojen palkittuja asiantuntijoita, arvotettuja yleisneroja.
Nytkin keskustelussa on moneen kertaan muistutettu, että saippuanvalmistus juutalaisista on urbaani legenda. Mutta populaarikulttuurin kannalta sillä ei ole mitään merkitystä. Jos legendojen käyttö populaarin aiheina sivuutettaisiin, niin mistä sitten aiheita ammennettaisiin? Matti Vanhasen naissuhteista? Ilmeisesti on niin, että saippuaa valmistettiin ainakin koe-erä Stutthofin leirillä.
Poikkeuksellisen monia lukijoita, kuten HS asian ilmaisi, loukannut sarjakuva tavoitti yhden nyky-yhteiskunnallisen kipupisteen. Kuten nimimerkki MVA Hesarin keskustelussa kirjoitti:
Strippi oli moniulotteisempi kuin ehkä taiteilija arvasi. Ja oma mielipiteeni pienen miettimisen jälkeen on, että osui ja upposi. Strippi nosti esiin juutalaisten tuhoamisen, kaksinaismoralismin, ihmisen jonkinlaisen lyhytnäköisyyden - stripissä natsi voi mukamas puhtaammalla omallatunnolla ostaa tuotteen, joka kuitenkin on äärimmäisen tuhoava.
En itse ole elänyt 1900-luvun alkupuolen juutalaisvainojen aikana, ollut niiden uhri edes välillisesti, mutta käsittääksenihän stripissä tavoitettiin sitä saksalaista, stalinistista - miksei nykyisin länsimaista tai vaikka terroristin ajattelua, miten muka-hyvällä voidaan oikeuttaa paha. On kyllä ymmärrettävää, että juutalaissaippuan nostaminen sarjakuvaan shokeeraa, ja että jonkinmoinen rinnastus häkkieläimen ja keskitysleiriin päätyneen ihmisen välillä on rujo.
Tapahtunutta ei pidä unohtaa, ja juuri hirvittävä kontrasti, joka yhtäkkiä ei enää tunnukaan kontrastilta, vaan ehkä järkyttävä yhteys nykyiseen moninaiseen kaksinaismoralismiin, laittaa ajattelemaan. Ja aiheuttaa vastareaktioita. Strippi oli siis... Hirvittävä, rujo, absurdi, ja siksi se toimi. Raskastakin historiaa on voitava käsitellä, jopa huumorilla, joka on ollut mm. ihmisarvoja tuhoavassa Neuvostoliitossa keino selvitä, nähdä asioiden läpi, erottaa oikea väärästä. Strippi ei lopulta halvenna juutalais- ja muiden vainojen uhreja, vaan nostaa heidän kohtalonsa esiin halventaen vainoajat.
* Facebook-ryhmä: Fingerporia ei saa sensuroida! (siellä mm. sarjakuva ja Jarlan kirjoitus)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti