maanantai 28. kesäkuuta 2010

Ville Rannan käärme


Ville Ranta on Paratiisisarjassaan (WSOY 2010) kuvannut paratiisin asukkaat viekoittelevan käärmeen perinteisesti, siis "tavallisen" käärmeen näköisenä. Rannan kerronta ammentaa keskiaikaisista tulkinnoista, joskaan hän ei piirrä ajan kuvaston mukaisesti.

Rannan syntiinlankeemus merkitsee epävarmuuden ja vaihtoehtojen astumista ihmiseloon. Seksuaalisia ihmiset ovat jo aikaisemmin, mutta nyt oleminen muuttuun omien ja muiden halujen ristiaallokoksi.

Keskiajan kuvastossa alaston nainen, jolla oli kaksi käärmettä rinnoillaan kuvaa ihmistä, joka elättää povellaan irstautta ja hekumaa.

Samaan perinteeseen kuuluu naisen kuvaaminen heikompana astiana. Käärme, Samael, valitsee kohteekseensa Eevan, jonka ajattelee olevan mieleltään heikomman.

Rannan käärme vokottelee molemmat ihmiset yhtäaikaa.

Keskiaikaisten sananselittäjien luoma legenda onkin kehäpäätelmä. Nainen on heikompi, koska Samael kääntyi ensin hänen puoleensa. Toisaalta Raamatusta voisi toisenlaisia johtopäätöksiä tehdä, koetteleehan Paholainen itse Jumalan poikaa kiusauksillaan autiomaassa (Matt. 4).

Kaipuu käärmettä edeltävään aikaan on yleisinhimillinen, kaipuuta yksinkertaiseen elämään, aikaan ennen joidenkin perusasioiden oivaltamista. Näitä hoksauksia kun ei voi enää olla huomioimatta tiedostamisen jälkeen.

Jos on jonkin roolin saanut kannettavakseen, niin tarvitseeko koko ajan tarvitse tuon saman muotin mukainen olla?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti