maanantai 5. heinäkuuta 2010
Raparperi, Volgan tuoma kasvi
Hylätyn puutarhan uudistaja pääsee nopeiten satoa korjaamaan raparperista. Kasvi ei suurempaa hoitoa vaadi. Samalla paikalla raparperi viihtyy parikymmentä vuotta.
Kuvan autiotilan pihassa kasvava yksilö on kasvattanut komean kukkavarren. Siemensato on runsas. Hyötytarhassa raparperia ei saa päästää kukkimaan. Kukkavarret on kierrettävä irti heti. Kukinta heikentää juurakkoa ja syötäviä varsia tulee vähemmän.
Parhaiten kasvia lisätään Suomessa juurakkoa jakamalla, siemenistä ei iloa juurikaan ole.
Raparperi on Kiinasta kotoisin. Nimessään se kantaa Eurooppaan tuloreittiään: Rha oli Volgan vanha nimi ja loppuosa viittaa barbaareihin, jotka kasvia käyttivät. Eurooppaan raparperi kotoutui joskus keskiajalla.
Paras raparperin käyttökausi on jo ohi. Juhannuksen jälkeen varret alkavat puistua. Loppusyksystä jokusen maukkaan varren saattaa vielä saada.
Kuuluisin herkku lienee kiisseli. Muutakin voi tehdä, mehua, hilloa, ja leivonnaisissa käyttää. Raparperi on harvoja alkukesän iloja suomalaisesta puutarhasta.
Raparperissa on oksaalihappoa. Siksi lehtiä ei käytetä. Varsissakin sitä on, mutta maitolasin kumoaminen yhdessä kiisselin kanssa neutraloi hapon vaikutukset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti