Kaksi edellistä kirjoitusta (Kolmentoista avain, Kahdentoista neliön mökki) antaisivat odotuksen, että tänään käsiteltäisiin yhdentoista asioita. En petä odotuksia, mutta samalla käsittelen myös muut alenevan sarjan numerot yhteen saakka tulevia päiviä ja kirjoituksen aiheita kiusaamasta.
Vuoteen 1963 mennessä Carl Barks oli ehtinyt tehdä jo koko joukon erilaisia joulutarinoita. Hän ilmeisesti etsi aiheeseen uudenlaista tulokulmaa ja päätyi englantilaisen "The Twelve Days of Christmas" -joululaulun sanoihin (suomennos Carl Barksin koottujen osan XXV mukaan):
Loppiaisen aikaan mä ystävältäin sain
kaksitoista rumpalia
yksitoista säkkipillinsoittajaa
kymmenen loikkivaa lordia
yhdeksän tanssivaa rouvaa
kahdeksan lypsävää piikaa
seitsemän uivaa joutsenta
kuusi munivaa hanhea
viisi kultaista sormusta
neljä huutelevaa lintusta
kolme ranskalaista kanaa
kaksi tunturikyyhkyä
ja peltopyyn päärynäpuun oksalla.
Tarina The Thrifty Spendthrift valmistui elokuussa, mutta se julkaistiin vasta helmikuussa 1964. Ehkä aihe oli Gold Keyn toimittajista liian erilainen, ja se sai odottaa loppiaisen jälkeistä aikaa.
Suomen Aku Ankassa tarina oli nimellä Roope Ankka jouluostoksilla joulumantelissa 1965 (AA 51a/65).
Aku Ankan Parhaita varten tarina nimettiin uudelleen Kohtalokkaaksi loruksi. Sarja osa XL nimettiin sen mukaan: Kohtalokas loru ja muita Aku Ankan parhaita (Sanomaprint 1991).Aku Ankka oli hankkinut hiukan erikoiselta keksijältä (ei ilmeisesti Pelle Peloton) hypnoosisädelaitteen, jonka avulla hän aikoi saada läjäpäin mahtavia joululahjoja. Tupu, Hupu ja Lupu sotkevat uteliaisuuttaan Akun suunnilmat. He vaihtavat Akun diakuvan sijaan koiraväyttelynäppäyksen.
Hypnoosi tehoaa Roopeen, joka ihmettelee mistä hän oikein tuon lahjottavan karvaturrin löytäisi. Roope aikoo tiedustella asiaa Akulta ja vimmattu halu saa hänet oikaisemaan herttuatar Hieno-Nokkalan (vanhemmassä suomennoksessa kreivitär Ankka de la Karttuuni) puutarhan poikki.
Oikomatkalla koiran henkilöllisyys selviää: se on Hieno-Nokkalan Brutus!
Mutta mikä olisikaan hienostokoiralle sopiva lahja? Junanvaunullinen antiloopinkyljyksiä, laivalastillinen kaviaaria? Liian tavanomaista, tuumi Roope. Kuin tilauksesta miessihteeri kertoi Roopelle tulleesta joulukortista. Siinä oli tuo edellä kerrotun laulun sanoitus.
Aku jää odotuksistaan huolimatta ilman pikavenettä. Brutus ensin säikähtää, mutta sitten nauttii lahjastaan niin, että omistaja Hieno-Nokkala päättää lahjoittaa Roopelle kymmenen öljylähdettä.
Hypnoosin rauettua Roope ihmettelee kaikkea tapahtunutta, mutta ei kauan. On kiire lahjojen hankintaan: Akulle golfpallo ja pojille pienenpuoleinen marmorikuula mieheen.
Saattaisi ensi jouluna olla Aku Ankassa tämän tarinan uusintavuoro. Viimeksi se on julkaistu numerossa 49/1977. Luultavasti joulunumeroiden sisältö on jo päätetty, jos ei ole, niin se tehdään ihan lähipäivinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti