Graf Zeppelin Helsingissä

Kahdeksankymmentä vuotta sitten tänään Helsingissä vieraili erikoinen lentovehje, saksalainen ilmalaiva LZ 127 Graf Zeppelin. Alunpitäen koealukseksi rakennetun ilmalaiva testilennot sujuivat niin hyvin, että koealus myöhemmin vakinaistettiin reittiliikenteeseen Atlantin yli.

Ilmailun pioneerin kreivi Ferdinand von Zeppelinin (1838-1917) mukaan nimetty Graf Zeppelin lensi ensimmäisen kerran syyskuussa 1828. Alus oli suuri, pituudeltaan 236,6 metriä ja tilavuudeltaan yli satatuhatta kuutiota. Nosteaineena aluksessa oli vety.

Jo koelennot olivat pitkiä. Lokakuussa 1928 alus lensi ensimmäisen kerran Pohjois-Amerikkaan, saman vuoden mittaan alus vieraili ympäri Eurooppaa ja Lähi-itää. Lokakuussa 1929 zeppeliini kiersi koko maailman alkaen kierroksensa New Jerseyn Lakehurstista.

Toukokuussa 1930 alus asetettiin säännölliselle Atlantin ylittävälle matkustaja- ja postiliikennereitille Friedrichshafen (kotikenttä Saksassa) - Pernambuco - Rio de Janeiro. Atlantti ylitettiin neljässä päivässä, Riossa oltiin aikataulun mukaan kuudessa. Vaihtelevasti pysähdyttiin myös Euroopan suurkaupungeissa.

Reittilentojen lisäksi alus ehti muuallekin, kuten 24. syyskuuta 1930 Helsinkiin. Heinäkuussa 1931 alus oli tutkimusretkellä pohjoisilla napa-alueilla Novaja Zemljalla.

Uusi liikennemuoto kiinnosti monia. Koska postilaitoksetkin olivat mukana tekniikan kehityksessä, zeppeliiniä juhlistettiin monissa maissa postimerkein. Yhdysvalloissa ensivierailu sai erikoismerkkinsä, Saksassa oli käytössä ilmapostimerkki Zeppeliinin kuvalla. Naparetkeä varten ilmapostimerkkiin tehtiin lisäpainama "Polarfahrt 1931".

Suomen posti päätyi myös lisäpainaman tekemiseen Graf Zeppelinin vierailun kunniaksi. Tavalliseen Saimaa-käyttömerkkiin lyötiin lisäpainama "Zeppelin 1930".

Postivirkailijoiden tunnetun säntillisyyden poikkeamana Zeppelin-lisäpainaman tuotannossa tapahtui virhe, jota ei huomattu ajoissa. Lisäpainamia tehtiin viisisataa arkkia, á sata merkkiä. Joka arkin 86. merkki sisälsikin virheellisen tekstin "Zeppelin 1830".

Zeppelin-virhepainama Postimuseosta

Noin puolet arkeista ja virhepainamista ehdittiin myydä ennen kuin erhe havaittiin. Loput käskettiin poistettavaksi myyntiarkeista ja palautettavaksi pääkonttoriin. Muutamia kokonaisia arkkeja on postimuseon kokoelmissa.

Oli syntynyt suomalaisen filatelian harvinaisuus. Sen arvo keräilijäpiireissä on nykyisin reilut pari tuhatta euroa.

Huonon sään vuoksi Graf Zeppelin ei voinut laskeutua Helsingissä. Suomalaisten oli tyytyminen sen ihailemiseen kaupungin kattojen yllä.

Aihefilateliassa zeppeliinit ovat suosittu aihe. Olihan ilma-alus myös postinkuljettaja.

Vetytäytteisten ilmalaivojen maine meni lopullisesti LZ 129 Hinderburgin räjähdettyä toukokuussa 1937. Onnettomuus oli toinen tuhoisa suuronnettomuus aluksille. Matkustajat kaikkosivat ja kuukausi sen jälkeen Graf Zeppeliin jäi pysyvästi maan pinnalle. Sittemmin ilmailu on keskittynyt toisenlaisiin härveleihin matkustajien, postin ja tavaran kuljetuksessa.


* Ilmalaiva leijuu Helsingin yllä. Elävä arkisto.

Lisäys 3.5.2011:

* Kari Rydman on blogissaan julkaissut isoisänsä ottaman kuvan Graf Zeppeliinistä Helsingin yllä. Mukavaa vaihtelua, tässä yllä oleva kuva on monessa paikassa julkaistu.