Museovirasto on hiljan avannut kuvakokoelmansa selattaviksi ja haettaviksi nettiin osoitteeseen kuvakokoelmat.fi. Museovirastolla onkin laaja kuva-arkisto, josta voi ammentaa kaikenlaista erilaisiin perinnetarkoituksiin.
Ja onhan niitä vuosikymmenien mittaan käytettykin, monet tunnetut kuvat ovat useiden kirjojen sivuilta tutut.
Valokuva-arkistoa on digitoitu ilmeisesti hallituksen myöntämillä niinsanotuilla elvytysrahoilla. Kulttuuripuolen ihmisiäkin on työllistetty määräaikaisiin hankkeisiin, määräaikaisesti. Digitoinnit ovatkin oiva ja selkeä ajallisesti määriteltävissä oleva työ, nettiin on saatu paljon lisää arkistoja, sanomalehtiä, kirjoja - ja nyt siis valokuvia.
Hankkeen julkistaminen on herättänyt keskustelun kuvien käyttämisen hinnoista. Pitääkö verovaroilla säilytetystä ja tuotetusta aineistosta maksaa?
Agricolan keskusteluissa on vedottu 1990-luvun laman aikaan säädettyyn maksuperustelakiin, jonka mukaan valtion yksiköiden on perittävä kulujen mukaiset maksut. Kuten tiedämme, tämä on johtanut hyvin erilaisiin hinnoitteluihin eri virastoissa ja laitoksissa.
Kuvakokoelmat.fi aineistosta yksityishenkilöt joutuvat maksamaan kuvista kuvatallennemaksun (16,20 e). Kuvien julkaisuoikeudesta täytyy maksaa erikseen: ei-kaupallisessa käytössä 25 ja kaupallisessa käytössä 50 euroa.
Museoviraston kuva-arkisto on aina perinyt maksua sen aineiston käytöstä. Joskus sitä on tästä syystä karsastettukin ja etsitty teosten kuvitusmateriaalia muualta. Käytäntö on siis ajalta ennen internetin keksimistä.
Onhan toki maassa muitakin julkisia laitoksia, joista voi vanhojan valokuvia etsiä. Maksu- ja kopiointikulukäytännöt ovat hyvin kirjavia. Työ- ja materiaalikustannukset tuntuvat siis vaihtelevat suuresti ympäri maan? Ehkä asiassa tarvittaisiin enemmän museoiden keskinäistä yhteistyötä ja neuvottelua.
Pelkästään haltijatekijänoikeuden perusteella rahastaminen ei tunnu oikealta. Voihan osassa aineistoa olla oikeakin tekijä tai hänen perikuntansa oikeutettu saamaan korvauksen.
Vertaaminen Yhdysvaltojen tiukkoihin maksuttomuusmääräyksiin (esim. kaikki Nasan kuvat ovat kaikkien vapaasti käytettävissä) ei ehkä ole oikea. Mutta olemattomasta tekijänoikeudesta ei kannattaisi maksua kantaa ja valokuvien tekemiseenkin ehkä löytyisi sama valtakunnallinen taksa.
Kuva-arkistoja:
* Eduskunnan kuva-arkisto
* Elkan valokuvarekisteri
* Kantapuu
* Kark-kuva-arkisto (yksityisten keskusarkistojen yhteishanke)
* Muisti
* Pohjois-Pohjanmaan museo: Uuno Laukka
* Tampereen museoiden Siiri-tietokanta
lisäys:
* arjenhistoria.fi
(kuvassa AKS:n puheenjohtaja Rauno Kallia puhumassa Oulussa 1930-luvulla, Museoviraston kuvia)
Kiitos linkkilistasta! Yksi lisäys (nyt vihdoinkin ehtiessäni ja voidessani): Projektet Bildarvet: Elektroniska bildarkiv vid Åbo Akademi. Sarjassa rahastajia, joten vaikka Kakola kuvien käyttö Tavarantasaajat-kirjassa olisi ollut hyvä idea ja himotti, niin jäi tekemättä. Kysyin joskus hintaa yksittäisen ei-painokuva-laatuisen kuvan käytölle blogissani ja sain aivan järkyttävän hintatiedon. Moinen käyttö olisi sentään kuva-arkiston promoamistakin. Niinkuin kyllä tämä kommenttikin.
VastaaPoistaKiitos Kaisa lisäyksestä. Jos jotakin positiivista koetan aiheesta sanoa, niin mieleen tulee, että muistiorganisaatiot ainakin saattavat käyttäjänsä toiseenkin kertaan miettimään mitä kannattaa julkaista ja mitä ei.
VastaaPoistaListaan lisäsin vielä vasta lanseeratun, eri arkistojen ja toimijoiden (kuva)kokoelmia uudella tavalla yhdistellen arjenhistoria.fin.
VastaaPoistaKeskustelua kuvien käyttöehdoista jälleen käyty Agricolassa. Harkinnassa kommentointi omassa blogissa ja yhteenveto, mutta en taida jaksaa.
VastaaPoista