sunnuntai 3. lokakuuta 2010

Lolat ja Lola-Lola

Marlene Dietrich läpimurtoroolissaan Lola-Lolana.
Eilen kävimme Oulun kaupunginteatterissa katsomassa ja kuulemassa oopperaa. Samassa paketissa oli kaksi esitystä, Pietro Mascagnin Cavalleria rusticana ja Giacomo Puccinin Gianni Schicchi. Jälkimmäinen oli varsinainen huumoripläjäys, erikoisuus oopperan maailmassa. Cavalleria rusticana taas edusti perinteistä oopperan tunneskaalaa särjettyine sydämineen ja verikostoineen.

Mascagnin kappaleessa monien rakkauselämän raiteeltaan syöksevä mezzosopraano oli roolinimeltään Lola. Liekö esittävässä tai kirjallisessa taiteessa koskaan ollut Lolaksi nimettyä hahmoa, joka oli ns. kunniallinen nainen?

On ainakin 27 elokuvaa nimeltään Lola. Jacques Demyn Lolassa vuodelta 1961 kabareetanssija Lolaan (Anouk Aimée) ihastui korviaan myöten haaveileva Roland Cassard, joka ryhtyi salakuljettajaksi saadakseen naisen. Naimisissa olevan Lolan ja Cassardin polut eivät kuitenkaan kohtaa.

Rainer Werner Fassbinderin Lola (1981) sijoittuu 1950-luvun lopun Länsi-Saksaan. Sodasta toipuvassa maassa Lola (Barbara Sukowa) toimi tanssijattarena ja prostituoituna. Grynderi Schuckert tutustutti rakennusluvista vastaavan von Bohmin Lolaan saadakseen luistoa lupahakemuksiinsa. Pikkuvirkamies otti ja rakastui, ja vei Lolan vihille. Bisnes jäi lopulta pyörimään ilman von Bohm-ratasta.

Demyn ja Fassbinderin Lolat ovat hakeneet innoitusta Josef von Sternbergin Sinisestä enkelistä (Der Blaue Engel, 1930), jossa Marlene Dietrichin esittämä avioituva ja salasuhteisiin alkava kabareelaulajatar oli nimeltään Lola-Lola. Perusporvarillinen opettaja Immanuel Rath ihastui Lola-Lolaan ja sai kuin saikin valloitettua hänet ja sujautettua sormuksen nimettömään. Rath pestautui mukaan Lola-Lolan seurueeseen klovniksi. Opettajan arvovallan menettänyt Rath ei suoriutunut naurattajanakaan, ja kuultuaan Lola-Lolan vehtaavan seurueen akrobaatin kanssa, niin hän turvautui ns. viimeiseen vaihtoehtoon.

Pietro Mascagnin Cavalleria rusticana sai ensiesityksen vuonna 1890 Roomassa. Voi olla, että Alfion vaimo Lolalla on ollut vaikutusta myöhempiin Loliin. Libretto perustuu Giovanni Vergan novelliin (1880) ja siitä tehtyyn näytelmään. Tarinoissa ei kuitenkaan ole kyse Lolasta, vaan Lolaan retkahtavista miehistä. Elämä tuntuu valuvan kuin hiekka sormien välitse ja siitä irtaannuttava teko oli rakastuminen Lolaan. Turman ja onnettomuuden taustalla oli miehinen joutsenlaulu.

Kaikki Lolaan retkahtavat miehet eivät onnistuneet edes naiseen rakastumaan. Kinksien suositussa pop-rallatuksessa Lola ihastuja sai havaita, että Sohosta mukaan tarttunut tanssijatar olikin transvestiitti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti