torstai 5. toukokuuta 2011
Hämähäkinverkko - juonitteluja Pariisin seurapiireistä
Eilen illalla ilmestyi Jatkokertomuksissa viimeinen luku saksalaisen Reinhold Ortmannin romaanista Hämähäkinverkko. Nyt sen siis voi kokonaisuudessaan kerralla lukea, kaikki kaksikymmentä lukua Pariisin seurapiirien juonitteluja.
Kirjailija Reinhold Ortmann (1859-1929) on unohduksiin jäänyt tekijä. Ei ole hänestä wikipediaan artikkelia kirjoitettu, eikä kotipaikkojen kirjastot ole häntä muistaneet. Ehkä siihen ei ole syytäkään, niin sanottuja lukuromaaneja hän näyttää kirjoittaneen. Sellaisten tekijät usein unhoon jäävät uudempien tekijöiden tieltä.
Hämähäkinverkko julkaistiin suomeksi Louhi-lehdessä 1902-03. Suomennoksen kerrotaan olevan suoraan saksasta, suomentajaa lehti ei mainitse. Kirjamuotoisena teos ei tainnut ilmestyä, ainakaan Kansallisbibliografia ei Ortmannia tunne.
Hämähäkinverkon alkuteos on ilmeisesti Siedene Netze, jonka Carl Reissner julkaisi Dresdenissä ja Leipzigissa 1896.
Hakukoneen tulokset kertovat Ortmannia muistettavan lähinnä kolmen kirjallisen työn kautta. Hän kirjoitti johdannot kaksitoistaosaiseen Heinrich Heinen (1797-1856) koottujen teosten sarjaan. Ortmann kirjoitti myös teatterihistorian (Fünfzig Jahre Eines Deutschen Theater-Directors: Erinnerungen, Skizzen Und Biographien Aus Der Geschichte Des Hamburger Thalia-Theaters, 2010), josta uudella vuosituhannella on painos otettu.
Useita mainintoja on Ortmannin Katariina II Suuresta kirjoittama teoksesta, Katharina II: Kaiserin von Russland. Saksalaiset spekulatiivisen fiktion harrastajat ovat kirjahistoriasta havainneet Ortmannin teoksen Aus der vierten Dimension (Neljännestä ulottuvuudesta, 1894).
Ortmann piirtää Pariisin seurapiireistä kansainvälistä kuvaa, tarinaa värittävät muun muassa venäläinen ruhtinas, saksalainen taiteilija, lähestyvä maailmannäyttely, raha, kauniit kaksoset, suuret myötäjäiset ja -- velkojat.
* Reinhold Ortmann: Hämähäkinverkko
* * *
Lisäksi haluaisin antaa lukuvinkin ihan toisenlaisesta maailmasta. Antti Salminen ja Tere Vadén kirjoittavat Ylioppilasteatterin tietotoimistossa sodankyläläisestä Väinö Ukkolasta (k. 1997), jonka kotitila jäi Porttipahdan tekoaltaan alle. Kemijoki Oy:lle ja valtiolle Ukkolan jääräpäisyys tuotti suuria ongelmia, joka tulkittiin jopa väkivaltaisuudeksi -- poliisien piti hakea hänet kotoaan elokuussa 1970 veden jo noustessa.
Ukkola ei koskaan ottanut mitään korvauksia vastaan pakkolunastetusta tilastaan, vaan jäi käytännössä loppuiäkseen perheineen asumaan siihen parakkiin johon poliisit hänet veivät veden alta.
* Väinö Ukkolan kapina. Ylioppilasteatterin tietotoimisto 4.5.2011.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti