perjantai 23. joulukuuta 2011

Rockets


Kerran soittivat tullista. Oli ulkomailta tulossa paketti, ja virkailija kyseli olinko tietoinen sen sisällöstä. Kirjoja olen tilannut, selvitin ja selvitys kelpasi. Paketti tuli paria päivää myöhemmin kotiin. "Prints" luki pakettikortissa, "painotuotteita", mutta olisihan se voinut olla valokuvavedoksia, tulosteita tai vaikkapa kuvallisia t-paitoja.

Kotkan satamaan pysäytetyssä Thor Liberty -aluksessa oli asiakirjojen mukaan lastina "rockets", raketteja. Tämäkin moniselitteinen, usealla tavalla ymmärrettävissä oleva sana.  Uutenavuotena ammutaan raketteja, ilotulitteita. Astro- ja kosmonautit lentävät raketeilla avaruuteen. Avaruusraketit kuljettavat sateliitteja taivaalle.

Raketit ovat myös sotilaskäytössä. Silloin puhutaan hienommin ohjuksista, "missiles". Täsmäohjuksilla eliminoidaan vihollisen kohteita, ohjustorjuntajärjestelmien aseilla estetään niiden pääsy määränpäähänsä.

Useimmissa lentokoneissa on propeleiden sijaan rakettimoottorit. On rakennettu maakulkuneuvoja, autoja, joiden raketit antavat vauhtia jopa äänivallin rikkomiseen.  Lentokoneiden ohjaamojen heittoistuimet toimivat raketeilla.

Rakettien ansiosta ihminen voi lentomatkustaa, on jättänyt jalanjälkiä kuun pinnalle ja on tuhonnut monta ihmiselämää.

Raketti alkaa olla jo vanhentunutta kieltä. Ohjus, turbiini, avaruusalus, ilotulite jne ovat syöneet sen käyttöalaa. Lentokoneiden moottoreita ei enää pidetä rakettimoottoreina lainkaan.

Suomentamisen ei ole mitään rakettitiedettä, ainakin näin meille humanisteille usein terotetaan, varsinkin palkkiosta neuvotellessa. Käyttöyhteyden ymmärtäminen on kuitenkin hankalampaa kuin saattaisi kuvitellakaan.


* Thor Libertyn liikkeitä voi seurata marinetraffic.comissa.

4 kommenttia:

  1. Tuollainen synonyymius on kyllä hieman hämäävää. Raketti on minusta moottori, joka voi olla ohjuksessa tai ammuksessa.

    Ymmärtäkseni ohjuksen ja ammuksen (luoti, pommi tm.) ero on, että ensinmainitun lentorata säätyy aktiivisesti tai ohjelmoidusti vielä laukaisun jälkeen, jälkimmäisen ei.

    Ilotulitteet kai pääsääntöisesti ovat pommeja, eivät ohjuksia.

    (Saivartelua kyllä, itselleni yritän tätä selvittää!)

    VastaaPoista
  2. Tämä on aihe, jossa saa ja pitääkin saivarrella.

    VastaaPoista
  3. "Useimmissa lentokoneissa on propeleiden sijaan rakettimoottorit."

    Tässä on kyllä käynyt pieni lapsus. Rakettimoottoreita käyttävät lentokoneet ovat melko harvinaisia, koealuksia ja sen sellaisia. Tavallisissa sotilas- ja siviililentokoneissa käytetään suihkumoottoreita. Suihkumoottori ei ole rakettimoottori, sillä suihkumoottori ottaa palamisreaktioon tarvittavan hapen ulkoilmasta, kun taas rakettimoottori kuljettaa ajoaineen lisäksi hapen (tai muun hapettimen) mukanaan.

    Sotilastermistössä raketin (esim. ilotulitusraketti tai "Stalinin urut") ja ohjuksen ero on taas siinä, että ohjuksen lentorataa voidaan säädellä lennon aikana, mutta raketin ei. Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, ohjuksissa on voi olla rakettimoottori (esim. Hornettien ilmataisteluohjukset) tai suihkumoottori (valtaosa risteilyohjuksista).

    Soppaa sekoittaa vielä lisäksi se, että "raketilla" voidaan toisaalta viitata myös mihin tahansa vempaimeen, jossa on rakettimoottori (etenkin jos se ei ole sotilaskäytössä). Näin esimerkiksi sama avaruusraketti, jolla Neukkulasta toimitettiin Sputnik Maan kiertoradalle, olikin mannertenvälinen ballistinen ohjus jos Sputnikin sijasta siihen lastattiin ydinkärki.

    Pommit ja ammukset eroavat raketeista ja ohjuksista siinä, ettei niillä ole minkäänlaista työntömoottoria: pyssystä ampaistun luodin liike-energia on peräisin patruunan ruutipanoksen räjähdyksestä, perinteiset pommit putoavat maata kohdin painovoiman vetäminä. "Älypommeisssa" on ohjaussiivekkeet, joilla lentorataa voidaan muuttaa, mutta nekin liitelevät kohteeseensa ilman suihku- tai rakettimoottoreita.

    VastaaPoista
  4. Aiheellinen kommentti anonyymiltä. Oioin mutkia suoraksi ja raketti- ja reaktiomoottorit menivät sekaisin. Yritin viitata aikaan ennen avaruudenvalloitusta, jolloin raketteina puhuttiin myös sellaisista työntömoottoreista joissa ei ollut omaa happivarastoa.

    Pienessä tietosanakirjassa 1927 raketti määritellään seuraavasti: lieriömäinen, ilotulituksessa tai merkinantoon käytetty, räjähdysaineella ladattu kotelo. Tämäkin merkitys on edelleen käytössä, esimerkiksi hätäraketissa.

    Pieni tietosanakirja tietää raketin tulleen suomeen italiasta. Siis razzon suomalaistuma. Se puolestaan on syntynyt razziare-verbistä, joka tarkoittaa ryöstämistä, väliintuloa ja erottamista (potkujen antamista). Rakettihan suorastaan ryöstäytyy irti maan kamarasta lentäessä taivaalle.

    Samaa alkuperää taitaa olla suomen sana ratsia, yllätystarkastus, sellainen, jonka tulli Kotkan satamassa jutussa mainittuun laivaan teki.

    Pieni tietosanakirja antaa raketille myös vaihtoehtoisen merkityksen. Verkkopallopelin maila, ts. tennismaila.

    VastaaPoista