Kognitiiviset toiminnot suomeksi

Eilen vietettiin suomen kielen ja Mikael Agricolan päivää. Google hakukoneensa etusivulla muistutti myös, että on kulunut 210 vuotta Elias Lönnrotin syntymästä. Sekä Lönnrotin että etenkin Agricolan aikoinaan oli luotava kieleemme sanoja, jotta voisivat ilmaista itseään suomeksi. Että muutkin voisivat vastaanottaa, käsitellä ja jäsentää tietoja, miettiä kokonaisuuksia tai yksityiskohtia samoin he ovat tehneet -- ensin tosin vieraalla kielellä.

Vuosi sitten näihin aikoihin suomalaiset tiedelehdet ja -kustantajat tekivät laajan yliopistokiertueen suomen puolesta otsikolla Tiedä suomeksi! Oulussakin kiertue kävi.

Ajatuksena oli tehdä vastaisku anglismeille, ja etenkin sille, että tutkijat kirjoittaisivat jatkossakin omalla äidinkielellään. Että suomen kieli pysyisi jotenkin mukana siinä, mistä maailmalla keskustellaan.

Itse kokeeksi yritin kääntää suomeksi, ilman uusia vierasperäisiä lainasanoja erästä lyhyttä psykologista tekstiä. Selvittääkseni kuinka paljon tiedeanglismeja oikeastaan onkaan?

Parin liuskan tekstissä ongelmakohdaksi osoittautuivat 'kognitiiviset toiminnot'. Se on vanha, ja hyvin vakiintunut termi. Sairaanhoitajia myöten kaikki sitä tuntuvat käyttävän.

Wikipedian äärellä huvituin yritystäni. Lyhyesti kognitiiviset toiminnot määriteltiin "informaation prosessoinniksi". Ihmisen mielen toiminnot havaitsemansa käsittelemiseksi ja ymmärtämiseksi voidaan siis summata kokonaisuudeksi vierasperäisellä termillä. Sitä voidaan selittää ymmärrettävämmäksi kahdella muulla vierasperäisellä lainasanalla.

Ongelma on siis se, että viitsivätkö jatkossa pitkälle oppineet ja paljon lukeneet selittää asioita meille tallukoimmille. Sen suhteen ei taida probleemia olla. Onhan meillä julkisten ongelmatiikkojen ratkojina koko joukko ns. päivystäviä dosentteja. He ovat paljon mainettaan parempia ja hyödyllisiä. Etenkin kun selittävät asioiden oikean laidan pääkirjoitustoimittajien harmiksi.