Tänään vietetään J. V. Snellmanin ja suomalaisuuden päivää. Snellman syntyi tänään 1806 Tukholman satamassa Patience-laivalla, muutti kolmivuotiaana Kokkolaan ja 1816 Ouluun opiskelemaan. Oulussakin on asianmukainen Snellman-muistokyltti Tuomiokirkon vieressä sijainneen triviaalikoulun entisellä paikalla.
Kansallisessa innostuksessa Snellman nimettiin Suomen kansallisfilosofiksi. Aikoinani filosofiaa lukiessa olin kiinnostunut Snellmanista. Mitä kansallisfilosofi on oikein kirjoittanut ja miten hänen ajatuksensa vaikuttavat nykyisessä Suomessa? "Snellman on tylsä filosofi", toverit varoittelivat, ja muutaman kirjan verran aiheeseen perehdyttyäni olin samaa mieltä. Snellman oli enemmän synteesien kehittelijä kuin provosoija.
Jyväskylässä tuolloin professorina ollut Reijo Wilenius piti Snellmania esillä. Tutkintovaatimuksissa oli Akateemisesta opiskelusta, Snellmanin 1840 kirjoittama tuskastus Aleksanterin yliopiston väärin opiskeleviin ylioppilaisiin. Mahtoi filosofilla olla ankeata joitakin vuosia myöhemmin Kuopion Lyseossa, jossa opiskeluhalu ei ollut sitäkään, ja rehtorin piti suoranaisia kurinpitorangaistuksia antaa.
Snellman oli sivistäjä. Kansan piti oppia voidakseen olla kansa. Tämän sivistystyön Snellman otti omakseen ja sen jälkeen filosofisia teoksia ilmestyi enää harvakseltaan. Maamiehen Ystävää sitäkin enemmän.
Yksi nykypäivässä näkyvä Snellmanin vaikutus on se, ettei Suomessa ole tai ole ollut merkittävää Liberaalista puoluetta. Leo Mechelin ja kumppanit perustivat 1880 Liberaalisen puolueen Suomen ensimmäiseksi puolueeksi. Viimeisen elinvuotensa 1881 Snellman käytti perustetun puolueen ja sen ohjelman arvostelemiseen.
Mechelin ja kumppanit rakensivat ajatuksensa klassisen liberalismin pohjalta. Sellaiselle ohjelmalle Snellman ei nähnyt Suomen oloissa mahdollisuutta. Suomessa ei ollut pääomia, niitä olisi ensin luotava, ja klassinen liberalismi ei siinä auttaisi.
Snellmanin tyrmäys liberalismia ja liberalisteja kohtaan on kantanut kauan. Ei liberaaleista ole koskaan pysyvästi merkittävää poliittista voimaa Suomeen tullut.
* Snellman: Kootut teokset osa 24 (pdf)
* kuvan kirjoituksessa Snellman kertoi Maamiehen Ystävässä uudesta perunalajikkeesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti