torstai 7. kesäkuuta 2012
Ray Bradbury, tulevan kuvittaja
Joskus tämän blogin alkuvuosina kirjoitin muistokirjoitusta Robert A. Heinleinille. Tai oikeastaan yritin kirjoittaa. Ajatus kirjoittaa lapsuuden ja nuoruuden yhdestä suosikkikirjailijasta tuntui helpolta. Mutta lopputulos oli toinen, ei Heinleinin kirjoista ollut mieleen jäänyt juuri mitään.
Eilen kuolleen Ray Bradburyn teoksista muistan paljon enemmän. Erityisesti Bradburya on julkisuudessa pitänyt dystopia Fahrenheit 451. François Truffaut'n kirjasta tekemä saman niminen elokuva on esitetty Yle Teemalla useampaan otteeseen.
Sensuurista ja yhteiskunnallisista eufemismeista (palokunta, joka sytyttää tulipaloja...) kertova Fahrenheit 451 on päässyt osaksi yleistä kulttuurin kierrätysprosessia. Monet kirjaa lukemattomat tai elokuvaa näkemättömät tietävät juonen, siitä on muokattu muun muassa Mikki Hiiri -tarina Aku Ankan taskukirjaan.
Kirjan nimestä on tullut käsite. Kahdeksan vuotta sitten käytiin oikeussalissa pohtimassa saako Michael Moore nimetä dokumenttielokuvansa Fahrenheit 9/11:ksi ilman Bradburyn lupaa. Sai.
Suomeksi Fahrenheit 451 julkaistiin Juhani Koskisen suomennoksena 1966. Sittemmin siitä on otettu viisi painosta, tuorein vuodelta 1998. Viimeisin suomennettu Bradburyn teos on Elina Seppäsen suomentama Zen sanataiteessa - esseitä luovuudesta (Kansanvalistusseura 2008).
Nuoruudessa erityisesti kolahti novellikokoelma Kuvitettu mies (toinen painos, Kirjayhtymä 1981). Kehyskertomuksessa päähenkilö valvoo yön tatuoidun miehen vierellä, ja unen sijaan seuraa millaisia tarinoita tatuoidut hahmot kertovat. Silloin tuntui, että kokoelmassa olisi ollut aiheita useisiin romaaneihin.
Sittemmin en ole kirjaa lukenut. Ehkä ei kannata.
Heinleinista kirjoittamisen jälkeen suunnittelin, että lukisin uudelleen nuoruuden suosikkeja ja vertailisin silloista ja nykyistä lukukokemusta. Se on jäänyt vain aikeeksi. Ehkä vielä joskus...
* Tapani Ronni. Ray Bradbury puhuu. Aikakone.
* Juhani Hinkkanen. Listaus suomennoksista. Aikakone.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti