tiistai 17. heinäkuuta 2012
Vapaiden kansalaisten juhla
Pitkin kesää on uutisoitu, että kansanedustajat saattavat joutua töihin kesken kesälomaa. Jos vakuussopimus espanjalaisten kanssa saadaan solmituksi, niin valtiopäivät kokoontuvat torstaina ja perjantaina käsittelemään velan myöntämistä. Moniin vuosikymmeniin eduskunta ei ole ollut koolla kesäisin.
Ainakin vuonna 1919 eduskunta oli heinäkuussa koolla. Tänään heinäkuun 17. päivä vahvistettiin Suomen tasavaltainen hallitusmuoto. Vuodesta 1992 lähtien päivää on vietetty kansanvallan päivänä. Kalevi Sorsan ideoima juhlapäivä ei ole ottanut tuulta alleen, ja sen laajemmasta vietosta luovuttiin jo 1995.
Sadepäivinä on ollut aikaa seurata televisiota. Kuten tunnettua, television kautta Yhdysvaltain, "Vapaiden maan", elämä, arki ja ihanteet tulevat katsojille tutummiksi kuin kotimaamme.
Eilen katsoin dokumenttia Puhtauden paluu (Virgin Tales, Sveitsi 2012). Fundamentalistikristityt vaalivat tyttäriensä puhtautta, neitsyyttä. Dokumenttia saattoi katsoa erään nuoren naisen inhimillisenä tragediana, mutta myös kuvana Yhdysvalloista laajemminkin.
Yhdysvallat on perustuslakinsa ja kansallishymninsä sanojen mukaan "land of the free", vapaiden maa. Mutta käytännössä tämä on aina valtion perustamisesta saakka merkinnyt vapautta valtion kontrollista. Ja sitä ennenkin monet Euroopassa vainotut uskonnolliset ryhmittymät löysivät vapauden toimia Amerikan mantereelta.
Yksilön kannalta vapaus valtion kontrollista ei tarkoita vapautta kaikesta kontrollista. Monilla lahkoilla ja ryhmittymillä oli omat sääntönsä, joihin jäsenten oli sitouduttava. Näiden järjestöjen säännöt saattavat olla paljon tiukempia ja paljon syvemmälle henkilökohtaiseen elämään meneviä kuin valtiolliset lait ikinä.
Yhdysvaltalaiset taikurit Penn & Teller omassa Bullshit-tv-show'ssaan pari yötä sitten käsittelivät nurmikkoja. Tarkat säännöt elämisen tavoista eivät rapakon takana kuulu ainoastaan fundamentalistien toimintatapoihin. Sellaisia saattaa olla ihan tavallisilla keskiluokkaisilla asuinalueilla. Ostaessaan omakotitalon hyvämaineiselta alueelta sitoutuu muun muassa täsmälliseen ruohikon leikkaamiseen ja kasteluun.
Pennin ja Tellerin mukaan eräs eläkeläismies on joutunut vankilaan, koska ei ollut hoitanut pihanmaataan sääntöjen mukaan. Talousvaikeuksiin joutunut mies ei kyennyt kastelemaan pihanmaataan riittävästi ja se kellastui. Riittävän monta varoitusta ja sopimusrikkomusta myöhemmin hän havaitsi olevansa tyrmässä.
Mutta ainahan uskontoaan tai asuinpaikkaansa voi vaihtaa, on vasta-argumentti. Toki voi, toki voi. Yksilölle jää valittavaksi, että alistuuko yhteisönsä sääntöihin vaiko aloittaako uuden elämän. Siksi Puhtauden paluu on epäonnistunut suomennos dokumentille. Moraalisäännöt eivät palaa, ne saavat uudessa ajassa uuden muodon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti