torstai 23. elokuuta 2012

Rihannan suu




Contemporary Concrete Poetry – Nykykonkreettista runoutta
toim. Tytti Heikkinen
moulin.fi
2012


Tytti Heikkisen runokokoelma Täytetyn eläimen lämpö (poEsia 2007) herätti ilmestyessään kysymyksiä tekijyydestä. Internetin keskustelupalstoilta ja blogeista innoituksensa ja tekstinsä hakenut Heikkisen esikoiskokoelma sai muun muassa Mervi Kantokorven Helsingin Sanomissa (6.5.2008) peräämään teokseen jälkisanoja, joissa olisi selvitetty miten hakukonetta on runoja tehtäessä hyödynnetty. Kantokorpi pohti, että voiko runoilijaa sanoa enää kliseen mukaisesti ”omaääniseksi” jos tekstit ovat kerättyjä, koottuja, toisten kirjoittamia?

Tampereen taidehallissa olleen ”katseltavan runouden” Text Art -näyttelyn yhteydessä julkaistu Heikkisen kaksikielinen, verkossa julkaistu tutkielma Nykykonkreettista runoutta lähtee perusoletuksesta, että monet nettiin kirjoitetut tekstit, kuten esimerkiksi Youtube-videoiden kommentit, ovat nykyistä kansanrunoutta.

Heikkinen aloittaa taustoista. Konkreettinen runous on yksi kokeellisen runouden muoto, ja sen varhaisia edustajia on Eugen Gomringer, joka 1950-luvulla kirjoitti minimalistisia, säerakenteita karttavia runoja. Konkreettinen runous rakentuu säkeitä niukemmista elementeistä.

Myös Heikkisen tutkielma rakentuu niukoista elementeistä. Heikkinen näyttäisi noudattavan 1990-luvulla nettijulkaisemiseen hahmoteltuja periaatteita, selkeää ja napakkaa ilmaisua. Jokaisella sivulla on jotakin liikkuvaa, tähän Heikkinen kertoo erityisesti panostaneensa. Näyttöpäätteeltä lukevan oletettiin olevan kärsimätön, ja siten mitään paperilla julkaistavalle sallittua löysää, hitaasti maalailevaa ei sähköiseen julkaisuun saanut sisällyttää.

Heikkinen on merkinnyt itsensä tutkielman toimittajaksi. Yhtä hyvin hän olisi voinut merkitä itsensä myös tekijäksi, samaan tapaan kuin Elias Lönnrot Kalevalan. Muutoinkin perinteen kirjaamisessa on korostunut kerääjän asema. Ellei informantilla ole ollut erityistä runonlaulu- eli esitystaitoa, hän on jäänyt tuntemattomaksi.

Youtube-videoiden kommentoijat ovat kirjoittaneet nimimerkkien suojassa. Heikkinen vertailee heidän aikaansaannoksiaan Gomringerin runouteen, ja löytää paljon yhtäläisyyksiä. Sillä ei ole merkitystä, ovatko ”bighorac”, ”rockgiuly18” tai ”eray83” tunteneet Gomringerin tai jonkun muun konkreettisen runoilijan tuotantoa. Merkitystä ei ole silläkään, ovatko ”TNNclan” tai ”isaias366” tienneet koko konkreettisen runouden olemassaolosta. Sillä on merkitystä, että monet kommenteista noudattavat, kuten Heikkinen muotoilee, yllättävän täsmällisesti konkreettisen runouden estetiikkaa. Esimerkiksi Pepsin We Will Rock You -mainokseen kirjoitetut kommentit ”P!NK” ja ”a gr8 commercial” käyvät estetiikaltaan malleiksi konkreettisesta runoudesta.

1990-luvun sähköisen julkaisemisen periaatteet ovat jääneet suurelta osin hyödyntämättä. Tosin periaatteiden luojat eivät ajatelleet keinoja käytettävän Heikkisen toimituksen kaltaisissa julkaisuissa vaan oppikirjoissa ja yleisteoksissa.

Tyylilajin valinta korostaa teoksen lopputulosta. Gomringer ja muut 1950-luvun konkreettisen runouden luojat manifestoivat, että heidän runoutensa on kaikkea ekspressiivistä, subjektiivista ja hedonistista vastaan. Ja silti tuo estetiikka on nykyisin elävimmillään omia henkilökohtaisia ihastuksen tunteita ilmaisevien käytössä.

Teoksensa epilogiksi Heikkinen on tehnyt fanikuvan Artificial Rihanna. Se samaistaa Gomringerin runon das schwarze geheimnis ist hier (musta salaisuus on täällä) Rihannan (barbadoslainen pop-tähti, toim. huom) huuliin. Konkreettisen runouden estetiikka ei ole pysynyt niissä rajoissa jotka sille taannoin aidattiin.



julkaistu Kaltiossa 3/2012


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti