Jeesuksen vaimon evankeliumi

Harvardin yliopiston professori Karen Kingin Koptilaisuuden tutkimuksen kymmenennessä maailmankonferensissa esittelemä pieni papyryksen suikale on herättänyt suurta huomioita. Noin kahdeksan senttinen suikale sisältää seitsemän, kahdeksan riviä katkonaista koptinkielistä tekstiä, mukana kohta, jossa Jeesus kutsuu jotakuta vaimokseen.

Jeesuksen vaimon evankeliumina tunnettu papyruspala on pienessä piirissä tiedetty ainakin 1980-luvun alusta saakka. Sen nykyinen, tuntemattomana pysyvä omistaja halusi omistuksestaan tarkempaa tietoa, ja Karen King alkoi selvittää. Papyrys on 300-luvulta, ja kirjoitettu luultavimmin vuosisadan loppupuoliskolla.

Ensimmäisinä vuosisatoina kirjoitettiin kymmenittäin erilaisia Jeesuksen ja hänen seuraajiensa teoista kertovia ilosanomakirjoja. Niistä myöhemmin neljä virallistettiin osaksi Uutta testamenttia, ja muut jäivät suurelta yleisöltä unhoon.

Suurempaan mielenkiintoon "vaihtoehtoiset" evankeliumit nousivat kun Egyptistä oli kulta-aarteet, muumiot ja obeliskit kuskattu Euroopan hoveihin ja museoihin. Egyptin ilmastossa vuosituhansia sitten roskaläjiin heitetyt papyrukset ovat säilyneet hyvin. Parempien aarteiden puutteessa egyptiläiset antiikkikauppiaat alkoivat houkutella varakkaita asiakkaita "alkuperäisillä" Raamatun teksteillä.

Joissakin uutisissa tähän Kingin esittelemään papyrusfragmenttiin liitetyn Marian evankeliumin "löysivät" saksalaiset vuonna 1895, tosin se julkistettiin vasta 1955 Kuolleen meren käärökirjaston löytymisen jälkeen. Marian evankeliumin käsikirjoitus ei ole säilynyt kokonaisena, joten Jeesuksen vaimon evankeliumi saattaa olla osa sitä. Voisi se olla osa Tuomaan, Juudaan, Egyptiläisten tai Pelastajan evankeliumiakin.

Esitellyn papyruksen muoto ja koko viittaisivat siihen, että se on ollut joskus jonkun koptilaiskristityn aarre. Sitä on ehkä kuljetettu nahkapussissa kaulassa oman uskon merkkinä ja voimistajana.

Aikaisemmin Jeesuksen vaimona on pidetty Magdalan Mariaa. Aiheesta on tunnettuja teorioita, viimeksi Dan Brownin Da Vinci -koodin esilletuomana.

Media on innokkaasti seurannut tehtyjä evankeliumilöytöjä ja kirjoittanut niistä Suomessakin reilut sata vuotta. Eino Leinon ja kumppaneiden 1906 perustama kulttuurilehti Päivä uutisoi esimerkiksi 1908 englantilaisten tekemästä löydöstä. Katkelmassa puhuttiin "pyhistä astioista" joita käytiin iltaisin temppelissä "tutkimassa".

Yhteistä nykyisessä ja sadan vuoden takaisessa kirjoittelussa on kiinnostus alkukristillisen ajan moraaliin. Että käytiinkö temppelissä iltaisin viiniastioita tyhjentämässä tai oliko ihmisen pojalla ihmissuhteita.


* S. A. Fries - Äsken julaistu evankeliotekstin löytö
* “Jesus said to them, ‘My wife…’” A New Coptic Gospel Papyrus by Karen L. King (pdf)