Eilen uutiset vyöryttivät Liikenneviraston pääjohtajan Juhani Tervalan erosta. Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) tiedotti asiasta, ja aikaisemmat liikenneministerit Vehviläinen (kesk.) ja Sasi (kok.) antoivat ymmärtää ettei eroon olisi ollut aihetta. Asia ei kuitenkaan ole niin yksioikoinen kuin näyttää.
Liikennevirasto perustettiin vuoden 2010 alusta yhdistämällä Tiehallinto, Ratahallintokeskus ja Merenkulkulaitos. Suomalaisen byrokratian juuret ovat syntyneet liikennettä varten. Ensimmäinen Suomea varten perustettu virasto oli Kuninkaallinen Suomen koskenperkausjohtokunta, jonka perustamisasiakirjat allekirjoitettiin 1799, Ruotsin vallan aikana. Sekä tie- että merenkulkulaitos katsovat olevansa sen toiminnan jatkajia, samoin kuin Liikennevirasto.
Eri liikennemuotojen valtiolliset hallintoelimet ovat vuosisadat kiistelleet samoista määrärahoista. Elinten yhdistäminen yhdeksi virastoksi ei tuota perinteeksi ja vanhaksi vitsiksikin jo muodostunutta kinaa eri liikkumistapojen paremmuudesta.
Tervala pääjohtajana korosti koko ajan "liikennejärjestelmänäkökulmaa". Taustaltaan hän oli kuitenkin kumipyörien kannattaja. Ensimmäiset puheensa pääjohtajana hän piti Seinäjoella puhuen Pohjanmaan tiejärjestelyistä. Tammikuussa 2012 Tervala totesi Suomessa olevan "kiusallisen paljon" ratahankkeita. Tervala olisi halunnut vapauttaa jo tehdyt rautateiden kaavavaraukset rakentamiselle.
Viitostie ry:n puheenjohtaja Markku Kakriainen ehti jo pitää Tervalan eroa "viitostien tappiona".
Rautateiden lumijupakassa Tervalalta ei riittänyt ymmärrystä junamatkustajille. Pitäisi ymmärtää, että talvella junat eivät pysy aikatauluissaan, valisti Tervala televisiossa joukkoliikenteen käyttäjiä. Sen sijaan maanteiden korjaukseen ja auraukseen olisi pitänyt käyttää varoja kulumisen ja tarpeen edellyttämät määrät.
Valtion varojenkäyttö eri liikennemuotoihin on edelleen poliitikkojen päätettävissä. Kyllönen on pistänyt alulle ratojen korjauksia, ja ainakin Pohjois-Savossa myös pääministeri Jyrki Katainen on halukkaasti esiintynyt ratakorjausten ja junaliikenteen kannattajana. Tehdäänhän suuri osa uusista betonisista ratapölkyistä Kataisen entisessä kotikunnassa Siilinjärvellä Lujabetonin tehtailla.
Ilmeisimmin erossa on kyse etupiirien ylläpitämisestä. Liikennevirasto ei ole aidosti kyennyt katsomaan tarkastelemaan koko liikennejärjestelmää ja noudattamaan päätöksentekijäin tahtoa. Taakkana saattaa olla myös Kyllösen mainitsema pääkaupunkiseudun Kehärata, jonka urakat ovat ilmeisesti menossa poliisitutkintaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti