Vika on rakenteissa!

Näyttelyn veistoksia. Takana seinällä
Kari Södön Hysteria (2009).

Eilen illalla Kemin taidemuseossa oli PolArt2K -näyttelyn avajaiset. Näyttelyn ideana oli tuoda näytteille millaista on uuden vuosituhannen poliittinen taide. Näyttelyyn oli valittu töitä 40 Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen tekijältä. Kaikkiaan töitä oli esillä 63 kappaletta.

Avajaisissa juhlapuhujana oli entinen kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä. Hän oli tarkkaan tutustunut teoksiin etukäteen, ja mainitsi puheessaan niistä useampia. Ensimmäisenä Tennilä nosti esille EU-kriittiset työt. Pia Hentusen teoksen nimikin kertoi mistä oli kyse: Eu-tarkastajat miettivät mihin tyrnäväläinen emäntä voi pihallaan parkkeerata hevosensa (2004).

Ei näyttely ollut yksinomaan EU-kritiikkiä tai mitään muutakaan. Ensivaikutelmana näyttelystä oli, että vika on rakenteissa. Niitä olisi muutettava. Jotkut työt lähenivät reductio ad absurdumia, eli pyrkivät näyttämään äärimmilleen vietyjen sääntöjen noudattamisen mielettömyyden. Suurempi osa kertoi arjen ja päätöksenteon mielettömyyksistä, jotka katsoja saattoi vaivatta tunnistaa. Esimerkiksi Jenni Yppärilän Sokkarila (2012) toi mieleen kaavoituksen hienot periaatteet ja surkeat lopputulokset.

(Poliittisen) Taiteen tehtävä on tuoda julki, saada kato. Anu Riestolan Paljasjalkainen saamelainen oli saanut Tennilänkin hämilleen. Kyse oli kielensä vaihtaneiden inarinsaamelaisten asemasta. Heitä ei virallisiksi saamelaisiksi hyväksytä. Mallinuken jalassa oleva lapikas sai poliittisen konkarinkin miettimään. Puheenpitoon mennessä inarinsaamelaisten tilanne oli kuitenkin jäsentynyt jotenkin osaksi puhujan maailmankuvaa.

Mutta ei vielä säröttömästi. Ja siksi poliittista taidetta tarvitaan.
 

Ville Ranta. Muhammed, pelko ja sananvapaus (2006).

Anu Riestola. Paljasjalkainen saamelainen (2009).

Marjamatkat -työryhmä. Marjamatkat (2011).