perjantai 30. marraskuuta 2012

Seppo, stereotyyppinen kirjastonhoitaja


Eilen olin esitelmöimässä Oulun yliopistolla Keskus ja periferia muuttuvassa maailmassa symposiumissa. Aiheenani olivat Kursun kylän autot, niistä on esimerkiksi tässä blogissa luettavissa kirjoitus Autoileva Kuolajärvi.

Yliopistolla oli myös kirjamyyntiä. Terra Cognitan Kimmo Pietiläinen suositteli kirjoja myyntipöytänsä äärellä, minulle ensin Jared Diamondin Tykit, taudit ja teräs -kirjaa, ja kun kerroin sen olevan tutun ja luetun, niin seuraava tarjokas oli Daniel Kahnemanin Ajattelu, nopeasti ja hitaasti (Terra Cognita 2012).

Jared Diamondin kauppaamiseen Oulun yliopiston pääaula olikin oiva paikka, myöhemmin Pietiläinen mainitsi myyneensä kaikki mukaansa ottamat Tykkien, tautien ja terästen kappaleet.

Kahnemanin Ajattelu käsittelee ajattelutapojamme, intuitiivisen ajattelun ihmeitä ja puutteita. Kahneman on tutkinut intuitiivista ajattelua pitkään, aluksi Amos Tverskyn kanssa, sittemmin yksin. Teoksen esipuheessa Kahneman antaa seuraavan esimerkin pohdittavaksi:

Naapuri on kuvannut henkilön seuraavalla tavalla: "Seppo on erittäin ujo ja sulkeutunut, aina avulias, mutta ei juurikaan kiinnostunut ihmisistä tai todellisesta maailmasta. Alistuvana ja siistinä ihmisenä hän kaipaa järjestystä ja jäsennystä, ja hänellä on intohimo yksityiskohtiin." Kumpi Seppo on todennäköisemmin, kirjastonhoitaja vai maanviljelijä?

Sepon persoonallisuus muistuttaa stereotyyppistä kirjastonhoitajaa, ja siten oli ennustettavissa, että useimmat vastaisivat Sepon olevan ammatiltaan ensimmäiseen ehdotettuun ryhmään kuuluvan.

On kuitenkin niin, että Yhdysvalloissa (ja Suomessa) maanviljelijöitä on kaksikymmentä kertaa enemmän kuin kirjastonhoitajia. Persoonallisuuden kuvaus sopii molempiin ammatteihin, mutta silti useimmat jättivät olennaiset tilastolliset faktat huomioimatta.

Palataan aiheeseen kun olen lukenut koko kirjan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti