lauantai 19. tammikuuta 2013

Tsantsa, jatkoa


Vajaat pari viikkoa sitten esittelin Göteborgin maailmankulttuurimuseon kokoelmiin kuuluvaa tsantsaa. Rafael Karstenin 1910-luvun lopun Etelä-Amerikan tutkimusmatkalla hankkima aineisto päätyi Ruotsiin matkan rahoittajien toivomuksesta.

Myöhemmin Rafael Karsten kartutti Kansallismuseon kokoelmia. Nyttemmin esineet kuuluvat Kulttuurien museon kokoelmiin. Karstenin tuomia esineitä ei ole vielä viety Suomen museot online -luetteloon. Kaukaa haettua -verkkonäyttelyssä esitellään suomalaisia maailmanmatkaajia, myös Rafael Karstenia. Näyttelyssä on mukana Karstenin Suomeen tuoma tsantsa, se tosin ei ole ihmisen päästä kutistettu vaan kaksivarvaslaiskiaisen.

Shuarit uskoivat laiskiaisten olleen aikaisemmin ihmisiä, joten surmattua laiskiaista käsiteltiin kuten ihmisvihollista. Sen pää kutistettiin tsantsaksi.

Kulttuurien museon kokoelmiin ilmeisesti kuuluu myös kutistettu ihmisen pääkallo. Mutta sitä ei Karsten ollut Suomeen tuonut.

Seurassa 13/1939 kerrottiin Kansallismuseon uudesta hankinnasta. Haastateltavana on sirkustirehtööri Nils Nilson, tai oikeastaan Nilson oli kiertävän vahakabinetin omistaja.

Nilson kiersi Suomen markkinoita ja muita tapahtumia erikoisuuksia esitellen. Eräs merimies oli kaupitellut tirehtöörille jostakin tropiikin satamasta hankkimaansa tsantsaa. Nilson oli sen ostanut arvellen saavansa hyvän vetonaulan näyttelyynsä.

Toisin kuitenkin kävi. Ihmiset eivät uskoneet, että appelsiinin kokoinen ja täysin musta pieni pää olisi oikeasta ihmisestä tehty. Väärennökseksi ja huijaukseksi oli moni Nilsonin vahakabinetissa käynyt tsantsaa epäillyt.

Niinpä Nilsonin oli helppo heittäytyä kulttuurimyönteiseksi ja myydä harvinainen tsantsansa Suomen kansallismuseolle. Kauppahinnasta ei Seuran jutussa puhuta. Ilmeisen tyytyväiseltä Nilson kuitenkin vaikutti.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti