lauantai 9. helmikuuta 2013
Albert Einstein, viimeinen nero?
Uutiset kertoivat Naturen tammikuun numerossa julkaistusta Dean Keith Simontonin artikkelista After Einstein: Scientific genius is extinct. Useimmat uutisoijat, kuten Tekniikka&Talous, nostavat otsikkoon sen, että Simonton pitää Albert Einsteinia viimeisenä suurena nerona. Tieteen suurien nerojen aika on Simontonin mukaan ohi.
Simonton on pitkän linjan älykkyyden tutkija. Hän on kirjoittanut lukuisia tutkimuksia aiheesta, jopa siitä miksi toiset säihkyvät valkokankaalla ja toiset eivät.
Albert Einstein on ollut kompastuskivi älykkyyden tutkimukselle ainakin kahdella tavalla. Einsteinin ikäluokkaa tutkittiin lapsina laajalla seurantatutkimuksella. Jo ensimmäisessä seulassa Einstein tipahti pois tutkittavien joukosta, hänen nerokkuuttaan ei tunnistettu.
Einstein lahjoitti aivonsa tieteelle. Kuoleman jälkeen aivot irroitettiin, kuvattiin ja lohkottiin yli kahteen sataan osaan. Aivolohkoja säilytetään edelleen useissa tutkimuslaitoksissa, mutta mitään merkittäviä tuloksia neron aivojen tutkimuksessa ei ole tehty. Ne olivat ulkoisesti ihan normaalit ihmisen aivot.
Simonton kuvaakin enemmän tiedeyhteisön sisäistä muutosta. Varsinkin luonnontieteiden tutkimus on muuttunut entistä enemmän ryhmissä yhteistyönä tapahtuvaksi. Tällaisessa sosiaalisessa rakenteessa ei enää ole uusille einsteineille tilaa. Selvimmin sen näkee Nobel-palkintojen saajissa. Vuosikymmeniin luonnontieteiden Nobeleita ei ole annettu vain yhdelle tutkijalle kerralla.
Sosiaalisten rakenteiden muuttumisen vuoksi ei uusia einsteineja synny. Mutta kertooko se jotakin älykkyydestä tai neroudesta?
Newtonin ajoista lähtien tieteentekijöiden määrä on kaksinkertaistunut 12-15 vuoden välein. Julkaisujen määrä on myös kasvanut, ja kukaan ei enää yksin seurata edes oman alansa julkaisutoimintaa.
Simonton arvioi, että uusi nero saattaisi olla se, joka selittäisi painovoiman merkityksen maailmankaikkeuden toiminnassa. Tällaista teoriaa on odotettu kieli pitkällä jo vuosikymmeniä myös muissa kuin luonnontieteissä. Hypoteesejä ja malleja on kyllä kehitetty, ja teoreettisen fysiikan tutkimus onkin pitkään ollut näiden parissa pyörivää.
Sitäkin kirjallisuutta on enemmän kuin yksi pää pystyisi hallitsemaan. Ehkä jokin havainto tekee siitä suurimman osan vanhentuneeksi, ja silloin -- heureka!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti