Seinäjoki on ihmeellinen. Pari edellistä päivää olin Seinäjoella akateemisen historiantutkimuksen parissa muun joukon jatkona. Arvovaltaisille akateemisille vieraille esiteltiin kaupunkia. Ilkan entinen päätoimittaja luennoi kaupungin historiasta, kaupungin kehittämisjohtaja Erkki Välimäki kertoi nykyisyydesta ja Siirtolaisuusinstituutin Pohjanmaan alueyksikön johtaja, tamperelainen Markku Mattila pyrki esittämään paikallisen ulkopuolisen näkökulman.
Seinäjoki on rautatien synnyttämä kaupunki. Hokkanen käänsi kuluneen puheen mitättömästä kylästä radan varressa, josta tuli keskus vain koska isommat eivät keskenään osanneet päättää mistä niistä tulisi lakeuden pääpaikka Seinäjoelle positiiviseksi asiaksi. Monesta Hokkanen antoi kiitosta Wasastjernan aatelissuvulle (suku päättyi 1891), myös heidän jälkeensä syntyneestä taajamasta. Koska ratalinjaus oli Wasastjernojen miettimä, niin siten myös kaupungin synty ja kehitys.
Seinäjoen monomentaalikeskuksen suunnitteli Alvar Aalto. Kaupunki näkyi juhlivan keskukseen kuuluvan "keraamisen" kaupungintalon 50-vuotisjuhlia. Uusin lisä keskukseen on viime vuonna valmistunut uusi maakuntakirjasto. Se on hieno, kuten aikaisemmin olen todennut. Nyt pääsin ensimmäistä kertaa sisätiloihin tutustumaan. Tilan tuntu on Aallon muotokieleen erinomaisesti sopiva.
1990-luvun lama oli syöstä Seinäjoen kuihtumiskierteeseen. Kaupunkiin yritettiin aikaisemmin saada omaa yliopistoa, mutta se ei onnistunut. Tilalle synnytettiin yliopistokeskus, johon koottiin kaupungissa toimivat eri yliopistojen yksiköt ja yritysten tutkimusyksikköjä. Näin joen rannalle syntyi Frami, joka Hokkasen mukaan sai kaupungin taas jaloilleen.
Kehittämisjohtaja Välimäki ei ollut nykyisyydesta aivan yhtä tyytyväinen. Kaupunki on taas kasvu-urilla ja kunnalliset tunnusluvut näyttävät hyviltä. Mutta kaupungin talous on kuralla. Syyksi Välimäki arvioi tähän työpaikkarakenteen muutosta. Yhä useampi seinäjokelainen on osa-aikainen myyjä. Sellaisten tuloista ei kassaan veroja juurikaan tule, mutta palveluja on kuitenkin tarjottava.
Uuden kirjaston lastenosastolla lapset näyttivät viihtyvän. Nuo ylimmässä kuvassa näkyvät hyllykuutiot toimivat myös lukunurkkauksina. Ainakin kahdessa oli käydessäni vanhempi jälkikasvulleen jotakin lukemassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti